Kuusikossa päästään 10m3 keskivuosikasvuun 50 vuoden kiertoajassa, joten mitä merkitystä sillä on, että se ensimmäiseen 15 vuoteen ei kasva 10m3/vuodessa, vaan vaikka 7m3/vuosi jos jo kuitenkin 20 vuodessa on se n. 150m3? Hyvällä kasvupaikalla JK joutuu heinien ja uusiutumattomuuden kanssa suurinpiin ongelmiin. Paras tilanne on JK:lla on kuivalla kankaalla missä tulee vain kuusialiskasvos niin siellä toteutuu se kuluttomuus ja tosin se kasvamattomuus.

Puut eivät tunnista menetelmien eroja? Höhö, ei sillä ole merkitystä kasvaako puuta alisteisessa asemassa vai parhaassa aukossa? Ainakin se selittää tätä ajatuksenjuoksua.

Annatko esimerkki kysymyksen ja esimerkki vastauksen? Ei ihan selvinnyt tuosta mitä tarkoitat. Tarkoitatko, että puun ikä JK on merkityksetön ja lopulta valoon päästyään kasvaa samalla tavalla kuin istutustaimi? Jos ne ensimmäiset vuosikymmenet runtelee kovin puuta niin ei siitä tule samanveroista.

Perkolaisen ristriitaa..: ” jk- kuvio ei ole aukko ja siinä pidettävä puusto kasvaa paikallista parasta kasvua..”

Minkäs takia niitä täplänä kartalla näkyviä pienaukkoja väsätään? Eikö lopulta huonolaatuinen rääseikköpuusto pakota  aukontekoon, joka taas kooltaan on taloudellinen vitsi.

Ootko Perko kanssa sitä mieltä, että Kujalan kannattaisi käydä joku sijoituskurssi jos ne päätehakkuurahat vaa makaa tilillä nollakorolla? Vai ootko sitä mieltä se varmaan tietää paljon enemmän sijoittamisesta ku raivaaja ja miten sille päätehakkuu rahallekkin saadaan käypä korko?

Onko vertailu tasapuolista jos toiselta puolelta otetaan raha pois mitkä toisella puolella kasvavat korkoa puina? Kun sitä ei oteta pois niin eikös se selitä miksi ruotsalaisen ekonomin jaksollisen tulos paranee koron nousussa ja arvometsän ekonomin laskuissa taas kun se otetaan pois niin tulos huononee koron noustessa kun alkutilanne on taimen istutus? JK saadaan näyttämään edulliselta luovalla matematiikalla. Mäkään en ole sanonut Kujalan sijoitustaidoista, yleisesti voin sanoa vaan aika tyhmää makuuttaa rahaa tilillä nollakorolla.