Alikasvoskuuset on kasvatuskelpoista siellä missä metsäni sijaitsevat. Ylispuuston poiston jälkeen olen mitannut yli metrinkin pituutta vuosikasvuna ja hakannut harvennuksen tultua ajankohtaiseksi, täysin tervettä tukkia. Ilmeisesti juurikääpä alueilla ei onnistu alikasvosten hyödyntäminen ja siitä jotkut vetävät koko Suomea koskevat johtopäätöksensä.

Koivun ylispuun poisto minusta onnistuu ihan hyvin kun kuuset on ojanlaidoilla ja sellaista on kyllä tehty. Laskisin sen kuitenkin 2-vaihe kasvatukseksi.

Mistä niitä jk metsiä riittää korjuuseen, kun 50 vuotta on hoitomuodon sulkemisesta ja hyväksymisestä tällä hetkellä 10 vuotta. Taimettumisen ehtii havaita 10 vuodessa, mutta korjuussa olevat metsät eivät sitä ole. Ovat jaksottaisen metsiä ja niitä pidetään virheellisesti jk metsinä. Ainakin niiden metsien osalta, joista löytyy huomautettavaa. Jos tässä hoitomuotojen välistä vertailua tehdään, jaksottaista metsänhoitoa verrataan jaksottaisen metsänhoitoon. Paljon sieltä huomautettavaa löytyykin ja olihan myös metsäkeskuksella huomautettavaa.

Minusta Kujalan laskelma on hyvä esimerkki jk:n puustopääomasta ja sen tuotosta. Verrattuna jaksottaisen vaihtoehtoon, jossa metsän tuotto samassa ajassa ja samalla puumäärällä ei yllä jk tuottoon.

”…Aukon totuus palaa vain hetken!..” on koksosperkolaiselta ainut realistinen lause koskaan.    Aukko on sen hetken aukkona kun siellä ei kasva puita. Kesällisellä aukolla se oli n. viikko.

Jk- aukoissa siihen voi mennä kymmeniä vuosia ja tuloksena vajaatuottoinen joutomaa. Jaksollisessa toiminnassa se ei ole edes mahdollista.