Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,111 - 12,120 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Metsieni jokaisen hehtaarin puusto on syntynyt aukon kautta, ja lisäksi omana elinaikanani, joten minulla on käytettävissäni kattavat kirjaukset puiden kasvuista ja taloudellisista tuloksista. Onko Perkolla sama tilanne kirjausten suhteen? Jossain vaiheessa Perko esitti tietävänsä minunkin metsien tilanteen, mutta se tieto osoittautui perättömäksi. Voimmeko varmasti luottaa Perkon omien metsien tietoihin?

    mehtäukko

    Jojovain…”Jk parhaimmillaan on jatkuvaa tukin tuottamista..” on umpivale. Huonolaatuista ja kuitua yhtä mukaa. Vajaa-tuottoisten länttien taimettumisen odotusta ja heinikon ihastelua,- sitä se on.

    ” Mehtäukon kasvatusmallit ovat jaksottaista metsänhoitoa. Niissä ei ole pätkääkään verrattavissa jatkuvaan kasvatukseen.”          Ovat jaksottaista, avoa ,luontaista uudistusta sekä kaksivaiheista. Täydennys- ja navero-ojitetaan jaksottaisen saumassa. Lannoitetaan ja on tehty uusia metsäteitä, jolla saadaan alueita kesä/ kelirikkokorjuun piiriin. Jk:ssa tämä ei olisi edes mahdollista ja siellä tahkotaan harvennushinnalla silloin kun ostajaa sattuu kiinostamaan ja maat kantavat.

    Jojovainia neuvon lukemaan  tri. L. Erikssonin jutun ajatuksen kanssa. Jos taito ei riitä, luetuta naapurillasi ja kuuntele tarkasti.

     

    Jovain

    Suorittava ei pidä ymmärtää kirjoitustani väärin. Sori, olen minäkin jo 60 luvulla leimannut aukkoja, jos muutakin metsää. Omissa metsissäni jaksottaista oli n. 2/3 osaa. Tuo mitä kirjoitin, on puhtaasti jk metsänhoidon edellytyksistä. Liiallisesta harsinnasta ja sellaisen etenemisestä olen samaa mieltä. Siitä myös kirjoitin.

    Perko

    Luontopaneelin  tutkimuksen  sivulla 14  on  funktio.  Huomasin,  että  olin tehnyt saman  laskelman jolla selvitin   jatkuvan kasvatuksen   kokoluokkien   optimoinnin.

    Sopisiko heille jotka täällä  potaskasta ja paskasta selittävät, niin  selvittää  itselleen  ensin mitä siinä  laskelmassa tapahtuu.  Palaa sitten  sinne perkauksilleen  jatkamaan mikäli laskelma on  outo asia.

    Harmittaahan tuo   Tolopaisen  puolesta iän myötä tulleet  jatkuvat virtsavaivat  ja   tuokin  kun jo sekoitat  eturauhasenliikakasvun  ja metsänkasvun  noin perusteellisesti , se saattaa johtua  ihan muusta.   Käyt siellä omalääkärilläsi niin varmaan  on  jotain  lievitystä olemassa ja saat yössä levollisesti edes nukkua.

    Visa on  ostanut kasvunsa lopettaneita puita. Niiden tuottavuudesta  on ollut  raivooja; lla selvitys,  huomasi, lyhyesti  pelkkää rahanmenoa!  Visan pyynnöstä  ja tiedoilla  ;”minunkin metsien tilanteen, mutta se tieto osoittautui perättömäksi.”

    Ammatti Raivooja

    Siinä on Jovainin oppi menny Perkolle hyvin perille kun korkoa ei lasketa päätehakkuutuloille eikä lainoille. Tavallaan ku Ranta sentään ymmärtää ku se menee pankkiin niin antaa sille lainalle lainakoron ja sitten ku se menee päätehakkuu rahojen kanssa niin antaa talletuskorot esim. 3kk euribor joka marginaalin jälkeen on n. 3% eli Ruotsalaisen tutkijan korko on aika lähellä todellisuutta. Se on se JK kasvattajan vippaskonsteja laskea kärkeen tonni miinusta vaikka tilillä olisi kuinka rahaa. Eikös se Rantakin  jo selitätnyt, että jopa omille raivauksille lasketaan 4% korko? Tavallaan kun 3 ihmistä ei saa yhtenäistä tarinaa aikaiseksi, pelkkiä paradokseja niin ei noilla jutuilla voi montaa vakuuttaakaan. Tai siis jaksollisilla kasvattajilla on tosi yhtenäinen tarina, huipputulokset melko yhdenmukaisia.

    Tuosta Kujalan laskemasta tais mennä pasmat vähän sekaisin ku kun siinä oli päätehakkutulot mukana ku JK-vipaaskonsti 0-piste 1000 miinusta ilman tuloja. Mutta siinä käytettiinkin JK-vippaskonstia mitättömät tulot 50 vuotta eli rankasti alle mitä jaksollinen kasvatus tuottaa puuta.

    mehtäukko

    Niin, ja kaksoset kun eivät tajua puukauppojen ja korjuun onnistumisen merkitystä koko metsätalouden ratkaisevana lenkkinä.

    Visakallo

    Perko: ”Visa on  ostanut kasvunsa lopettaneita puita.”

    Mitähän tuo nyt mahtaa taas tarkoittaa?

    Kun olen metsäni ostanut, niiden kehitysluokkajakautuma oli osapuilleen sama kuin tälläkin hetkellä. Minkä ikäisenä puut lopettavat täällä Päijät-Hämeen pohjoisosissa kasvunsa? Minun metsissäni ei kyllä sellaisia olo, jos elossa olevista puita puhutaan.

    Perko

    Rationaalista  ajattelua ja  tuhansien vuosien tietämystä  puunkasvusta  käyttäen on  hyvin mahdollista  pitää metsää ja kerätä  puista  osan pois jättäen  kasvun  sitä tuhoamatta.  Uusia soluja  tai  geenejä ei tarvitse luoda.  Kokemustakin on  eikä  kaikkeen tarvita  ennakko harjoittelua.  Tämä  ei ole  kuuhun lento.   Olemassa olevilla tiedoilla  pystyy ohjaamaan puustoa  sopivasti jotta metsästä voi  hyödyntää  jatkuvasti myyntiin  tuottavasti  arvokasta puuta.

    Puukaupat  ja  korjuut suunnitellaan  metsästä  paperille  jonka  mukaan ne  myös toteutetaan.    Palautteiden perusteella  koulutusta tarvitaan molempiin.

    suorittava porras

    Ruotsalaistutkimus vahvistaa Perkon uskomukset nimenomaan vain uskomuksiksi , ei tiedoksi. On tutkittu ,että harsintatalouden aikaan ,jota jk mitä suurimmassa määrin on , puut olivat kooltaan huomattaavasti pienempiä ,kun nykyään jaksottaisen menetelmän aikaansaannokset vastaavan ikäisinä. Kun tähän vielä lisätään ”jatkuvan” uudistumisen epävarmuudesta johtuva aukkoisuus ja harvempi kasvusto , ei lopputulos paljon mairittele menetelmää leikitään prosenteilla miten tahaansa. Disinformaatiota voi toki yrittää levittää , mutta faktat eivät pala tulessakaan. Puustopääoma on tuplaantunut jaksottaiseen menetelmään siirtymisen myötä. Puut  kasvavat jaksottaisessa samassa ajassa pidemmiksi ja paksummiksi parempien kasvuolosuhteiden ja jalostuksen ansiosta ja niitä on hehtaaria kohti enemmän. Ei pitäisi olla epäselvää ,mikä menetelmä kannattaa valita. Tyhjän toki saa pyytämättäkin.

    Perko

    Menetelmän voi valita  minkä haluaa tai olla valitsematta. Aukon totuus palaa vain hetken!   Vuosituottoa voi vertailla  helposti menetelmiä valitessa   jos sitäkään ei osaa niin jatkaa entisellään tamppausta.   Ahkerat  aluskasvun  hävittäjät ovat vuosia tuhonneet monikerroksellisen  metsän syntymisen viisaiden ohjeilla ja koneille ennakkoraivauksella tuhonneet  uuden kasvun.   No, tällä siitä on nyt syyttäminen jk :ta ja  kaiken  skeidan heittäminen. Itse aiheutettu  hölmöys!  Miljoonakoneille piti ”kumartaa”, raivata urat jotta kuljettaja ei  eksynyt leimikolle.  Oli siinä tärkeä mies!

    Miten tuo  eri-ikäispuuston  kokoluokka- ja kasvu- funktio  on auennut?

Esillä 10 vastausta, 12,111 - 12,120 (kaikkiaan 12,526)