› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,091 - 12,100 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 209 1 210 1 211 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 3.8.2024, 09:57

    Varhaisperkaus etenkin mä ja rk- taimikkoon on aivan ehdoton. Kuusikin kärsii sillisalaatista latvan päällä…

    Puuki 3.8.2024, 10:01

    Siinähän se huijaus onkin, kun jk on helposti opiskeltavissa itse ja silti siitä neuvonnasta peritään maksu. Ja toiseksi ei ole niin hyvä menetelmä kuin yritetään markkinoida.

    Ammatti Raivooja 3.8.2024, 10:12

    Se miksi minä saan 150m3 reilussa 20 vuodessa johtuu mm. Koivun ja männyn hyödyntämisestä. Kun varhaisperkaus tehdään 5-vuotiaana, säästettävät koivut kasvavat etukasvuisiksi ja ne joko pitää kaataa taimikonhoidossa tai kuristavat koivuja. Kun 7-8vuotiaana raivataan kaikki, koivut ottavat kuuset kiinni ja kasvavat samaan tahtiin kuusten kanssa. Mänty Kun tulee siemenestä eikä istutettuna niin nekin kasvavat samaan tahtiin. Koivu ja mänty kasvavat mahtavasti ensimmäiset 20 vuotta ja kuutioita saadaan kuusten sekaan hurjasti, toisinkuin Kun raivaus tehtääisiin 5-vuotiaana. Lukijoiden kuvissa sananjalkakuvassa on taas surkea tilanne kun 5-vuotiaana on tehty varhaisperkaus niin on käyny kuin morizilla. Taimikonhoito tehdään hinnaston yläpäästä lepät eivät ole kuolleet kuten minulla vaan ottaneet 2cm vuodessa paksuutta ja kituuttaneet kuusia. Taimikonharvennuksessa kuutioita kaadetaan maahan ja niillä pelkillä menee aikaa toipua ja kasvaa. Paksua koivuakin joutuu kaatamaan vain maahan.

    A.Jalkanen 3.8.2024, 10:16

    NNA-laskennassa hämää jonkin verran jos ei huomioida metsään jäävää puustoa eli tasearvon muutosta. Jos sekin huomioidaan, tulot muuttuvat selvästi etupainotteisemmiksi.

    mehtäukko 3.8.2024, 10:29

    AR, tarkoitin tarkoituksella mä tai ra- taimikoita. Kyllä ne on heti saatava vankistumaan latvat vapaana.

    Ammatti Raivooja 3.8.2024, 11:56

    Joo, näin on, että mänty tarvitsee aikaisin raivauksen, koivuntaimet kasvavat 2 metriä mitään syntyvää puustoa pitempänä et kunhan kerran raivaa. Tässä kontekstissa kun Perkokaan ei usko eikä sen veli Erkkikään niin kyse oli enemmän kuusikoista ja koivikoista. Kyllä koivikoissakin on hyödynnetty ojanlaita kuusipuskat ja ensimmäiset kuusitukit on valmiina jo 20-vuotiaana.

    mehtäukko 3.8.2024, 19:18

    Jojovain…” Ei ne ole kohdillaan mehtäukollakaan, väittämiä ovat ja enimmäkseen paikkansa pitämättömiä..”

    Jatkuva metsänkasvatus on hyvin tappiollista

    A.Jalkanen 3.8.2024, 19:50

    Lennart Erikssonin tutkimukseen (mehtäukon linkissä vuodelta 2007) pitänee tutustua. Nämä kaksi kohtaa mietityttävät.

    ”…menetystä, joka syntyy siitä, että metsä sitoo koko ajan runsaasti pääomaa – eli suuria puita – joita ei pääse hyödyntämään oikeastaan koskaan. Metsähehtaarilla on oltava jatkuvasti ainakin muutama sata kuutiometriä tukkimittaista puuta hehtaarilla, sillä jos puuta on liian vähän, kasvu alkaa laskea selvästi.”

    ”Laskelmiin vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi koron suuruus: mitä pienempää korkoa käytetään, sitä kannattavammaksi jatkuva kasvatus käy.”

    ”Jaksollisessa metsänkasvatuksessa pääoma taas vapautuu käytettäväksi päätehakkuun yhteydessä. Tähän nähden uuden metsän perustamiskustannukset, metsän hoito ja harvennushakkuut ovat pieni kustannus, vaikka niille laskettaisiin korkoa korolle koko kiertoajan.”

    Tahvosen tutkimuksissa jk:n kannattavuus parani kun korko nousi. Muutama sata kuutiometriä hehtaarilla ei kuulosta erirakenteiselta metsältä, johon syntyy alikasvosta.

    Kuvateksti: ”Uusi metsälaki antaa mahdollisuuden kasvattaa metsikkökuvioiden eli metsän käsittelyalojen kokoa.”

    Mikäs juttu tämä oli, oliko jossain vaiheessa voimassa aukon kokorajoite?

     

    mehtäukko 3.8.2024, 20:03

    ”..mitä pienempää korkoa käytetään – laskettaisiin korkoa korolle –  kun korko nousi…”

    Vaikka RR:n yö-unet nyt häiriintyvät ”tavattomasti”, en perusta noista metsänkasvatuksessa paljon. Kun ne ovat lasketut sen satoja kertoja metsänkasvatusmalleihin, joita toteuttamalla paikallisesti tarkentaen kaikki onnistuu, miksi niitä on vaan vatvottava?

     

    A.Jalkanen 3.8.2024, 21:09

    Vatvominen jatkuu, koska jatkuvasta kasvatuksesta ei ole olemassa vielä kokemusta yhtä pitkältä ajalta kuin jaksollisesta. Ei ole olemassa tarpeeksi maastomittauksia eri puolilta maata erilaisista metsistä, eikä näin ollen niistä rakenneltuja kehityssarjoja ja kasvumallejakaan.

Esillä 10 vastausta, 12,091 - 12,100 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 209 1 210 1 211 … 1 251 1 252 1 253