Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,071 - 12,080 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    AJ: ”Näistä ei siis pitäisi olla enää epäselvyyttä vai onko?” Tuskin näin merkittävässä asiassa voi tehdä yksipuolista päätöstä ja tuskin se metsälehden keskustelupalstalle kuuluukaan. Tuloksista on kerrottu. Vallankin, kun tukea on haettava metsän ulkopuolisista sijoitusmuodoista.

    Metät kunnossa!

    Tuloksista on kerrottu. Joopajoo.

    Oliko missään semmosta ihan yleisen tarkastelun kestävää tulosten vertailua? Ettei mene ihan pelkästään näiden Arvometsän yliopistotason kirjoittajien tuloksien tarinakerrontaan…..ne kun näkyy olevan pelkkää oman tavoitteen pönkittämistä. Miten Joon metsätalouden tulos näyttää ihan käytännössä esim. euroa / ha / 10 vuotta tai semmosilla mittareilla tasearvo huomioiden. Vai onko kykyä laskea sellaisia asioita ihan itsenäisesti?

    Ammatti Raivooja

    Perustan firman ja pääomitan sen 20ke, ostan hehtaarin metsää. Teen päätehakkuu ja saan 18ke. Nyt tämä 18ke lakkaa olemasta. Pitää miettiä mistä saan 1000e uudistuksiin. Pääomitan ilmeisesti omasta taskusta kun menneitä tuloja ei käytetä tulevaisuuden investointeihin. 18ke ei tuota korkoa missään kun se on lakannut olemasta. Kun taas jos harjoittaisin JK:ta myisin vain osan puista ja osa tuosta 20ke kasvaisi metsässä korkoa kun taas jaksollisessa mikään muu ei kasva korkoa kuin se 1000e omasta pussista kaivettu sijoitus. Ihmeellistä eikö totta?

    Perko

    10  plus  A R :n opetuksesta !     Tuota selkeämmin sitä on vaikea  todistaa.

    Ammatti Raivooja

    En opeta kuin yritän ymmärtää miksi se raha lakkaa olemasta kun Puuki sanoo, että se ei lakkaa olemasta ja Jovain sanoo,että sitä ei ole eikä voi laskea vaikka määräaikaistalletuksen euriboria. Toinen mikä pitäisi vielä ymmärtää kun minä luulen, että on eroa ostaa paljasta maata kuin puullista maata niin miksi bonukset lakkaavat olemasta? Toivoisin niin selvää selitystä miksi bonukset lakkaavat olemasta, että se tyhmin raivaajakin ymmärtää?

    Timppa

    Tyhmä tyyppi, joka noin tekee.  Pikaista voittoa saa vain osakekaupasta. Ostamalla päätehakattavan metsän ja myymällä sen koko puuston jää usein tappiolle ellei huijaa myyjää.

    Metsästä saa kahdenlaista tuottoa, myyntituloa ja arvonnousua, jota saa sekä puumäärän lisääntymisestä että myyntihintojen noususta.  Esimerkiksi meidän päätilan arvonnousu vuodesta 1927 on ehkä 4000-kertainen eli 400 000%.

    Jos saisin jostain tilan, joka on pelkkää uudistushakattavaa metsää niin uudistaisin siitä vain esimerkiksi viidennen osana.  Uudistuskulujenkin jälkeen minulle jäisi vähintään sama määrä rahaa kuin, jos olisin myynyt saman määrän puuta poimimalla.  Minulle oli kuitenkin jäänyt 80% parhaista puista ja hyvin kasvava taimikko.  Kun tätä jatkaisin,  niin minulla olisi olisi lopulta eri-ikäisistä kuvioista jatkuvasti kasvava  metsä.  Jatkuvan kasvatuksen harjoittaja joutuisi jossain vaiheessa uudistamaan sen jämämetsän.

     

    Ammatti Raivooja

    Okei ei huijata ketään. Hujala SAA päätehakattavaa metsää. Metsiä havittelee päätehakkaava selluyhtiö, se kuikuttelee Hujalan korvaan, että saat bonukset ja 7% koron päätehakkuurahoille. Ja JK yhtiö kuiskuttelee ”älä avohakkaa, saat korkoa puustopääomalle, päätehakkuurahoille ei lasketa korkoa, ne lakkaavat olemasta, joudut uudistaman kaiken omasta pussista, valitse meidät.”

    Nyt Hujala joutuu pohtimaan lakkaavatko päätehakkuu rahat olemasta ja niille ei voi laskea korkoa kun hän miettii kumman syöttiin tarraa?

    No ottaa tietysti avohakkuun koska JK ei voittaa päätehakkuun korkotekijää. Mutta seuraavaksi herra Risto Rante esittääkin, että onko järkeä käyttää 1000e uudistamiseen kun saisit 7% muualta?

    A.Jalkanen

    Jovain. Ei ole tehty yksipuolista päätöstä jaksollisen paremmuudesta vaan se paremmuus riippuu metsänomistajan tavoitteista. Päätöksen seuraamuksia on yritetty selvittää.

    Jyrki Ketolan taulukossa varttunut metsä (kuusikko ?) kasvoi arvoa 7 prosenttia vuodessa. Mielestäni ihan riittävän hyvä tulos vaikka ei kata koko kiertoaikaa.

    Jovain

    Hoidetut metsät tuottavat, niin tuottaa myös jatkuvan kasvatuksen metsät. Jos selvitetään hoitomuotojen välistä paremmuutta, siihen vertailuun ei kuulu metsän ulkopuolelle tehtävien sijoitusten tuotot. On paljon muitakin tuottoja, joiden katsotaan (väitetään) hyvittävän jaksottaisen metsänhoidon tuottoa.

    mehtäukko

    Ei ole Jojovainin logiikka kohillaa. Jos metsien tuotto jaksollisessa on 25% suurempi, onhan ulkop. sijoituksiin myös käytettävä potti suurempi. Tuotot ovat sen mukaiset.

Esillä 10 vastausta, 12,071 - 12,080 (kaikkiaan 12,526)