Tutkimus on tutkimusta aavistushakkuut kuvittelua.

Ei pitäisi joka pieraisusta säikähtää, kun niin sekavaa on politikointi..

En tiedä totuutta aiheesta, eikä se ole minulle mikään uskon asia. Kuuntelen vain sujuvasti, mitä alan tutkijat aiheesta kertovat ja pelkään pahoin, että ongelmia on luvassa, jos ja kun ilmastomuutos etenee.

Tein juuri puukaupan, jossa mm. 7 ha avohakkuuta ja useita kohteita lisää tarjolla. Yritän vain parhaani mukaan olla realisti ja toimia sen mukaisesti.

AJ käyttää sitä omaa päätään asiantuntijana, vaikka ekonomia tai tämä hiilikysymys ei olekaan tutkimusalaasi. Kai meidän siitä täytyy lähteä, paras tieto aiheesta on juuri kyseisen alan tutkijalla – vai kuinka?

RR. Ei nyt puhuta asiasta joka ratkeaa pelkästään ekonomialla tai hiilikysymyksellä eli osaoptimoimalla. Asia on hyvin monitahoinen koska ko. valinnan vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan. Moni asia puoltaa jatkuvaa kasvatusta siihen soveltuvilla paikoilla, mutta tämä keskusteluketju on käsitellyt kattavasti myös haitat yleismenetelmänä. Näistä ei siis pitäisi olla enää epäselvyyttä vai onko?

Jos joku tutkija tai muu tarkastelee asiaa kokonaisvaltaisesti ja kumoaa edellä tässä ketjussa eri kirjoittajien esittämät näkökohdat, niin mielelläni katsomme ne tulokset läpi.

Muistetaan myös että lämpötilojen nousu kiihdyttää paitsi maaperän hiilen hajoamista, samalla myös ravinnekiertoa ja pidentää kasvukautta. Jos metsätuhot eivät ryöstäydy käsistä, kokonaisvaikutus metsien hiilivaroihin voi olla meillä positiivinen.

PM. Vielä yksityistalouden kannalta katsoen. Jos jollakin on jatkuvaan kasvatukseen sopivaa metsää, menetelmää voi käyttää ja voi olla toimiessaan jonkin aikaa hyvin kannattava korkeillakin korkokannoilla. Yleisesti ottaen metsän kasvatuksesta ei saa korkeita korkotuottoja vaan niitä pitää etsiä muista sijoitusmuodoista.

Meillä on vallinnut vuosikymmeniä kritiikitön näkemys, että vain maksimaalinen puuntuotanto on perusteltua ja sukupolvi pitää vaihtua siitä kritiikittömästä näkemyksestä irtaantumiseen.

Tätä luonnonvarojen järkevää käyttöä nyt alan kansantaloustieteilijät yrittävät selvittää eri yksityiskohtia tutkivien  tutkijoiden tietojen pohjalta.

Ylen ja Kujalan esimerkkiä ei voi ottaa todesta, jos/kun otetaan huomioon myös korkotekijä.   Entisistä tuloista puhuminen on potaskaa. Jokainen kohde pitää ottaa semmosena kuin se on. Jos on päätehakattavaa puustoa, sille tulolle mikä jää yli vähennysten jälkeen pitää laskea korko.

Sitä koron vaikutusta tulokseen RR:kin on hehkuttanut NNA:sta puhuessaan. Nytkö se pitäisi unohtaa kokonaan ?