Ei ole missään vielä tullut vastaan, joten pakko nyt kuitenkin kysyä: Paljonko Perkolla on hehtaareita omistuksessaan? On niin pontevaa kirjoittelua, että lienee melkoinen määrä. Ihan sadan hehtaarin tarkkuus riittää.

MaalaisSepolta 31.7.2024 klo 11.23 järkevä mielipide johon voi hyvin yhtyä. Hyvä Seppo!

Muuten näillä palstoilla käydään osittain melko epäasiallisesti keskustelua ja vänkäämistä. Olen ymmärtänyt, että mukana on muitakin kuin vain ”kokemusasiantuntijoita”. Onko tosiaan niin, että anonyymi mahdollisuus suoltaa mitä ensimmäisenä mieleen tulee loihtii asiattomuutta siinä määrin, ettei osittain vessanseinäkirjoittelun tyyppiseen ajatustenvaihtoon oikein viitsi osallistua. Löytyy kyllä nettiverkostoja, joissa osataan keskustella asiallisestikin.

Kujala elää Visa aivan eri todellisuudessa kuin sinä. Hän ei itse raivaa vuosittain satojen litrojen polttoainetta. Sinulla tehdyn työn hinta esim. 30.000 ja kun sille laskee esim. 4% korkoa 20 vuotta, niin kulu on jo 60.000 euroa /vuosi. Liikemaailmassa investoinnille lasketaan sen oikea hinta, eikä uusia kannattamattomia investointeja tietenkään rahoiteta menneisyyden tuloilla, vaan investointien tulee olla kannattavia.

Avohakkuu on hiilensidonnan  näkökulmasta jatkuvaa ongelmallisempi. Maaperän hiiltä lähtee huomattavaia määriä taivaan tuuliin, kun se jatkuvassa kasvatuksessa päin vastoin lisääntyy koko ajan. Näin asiaa tutkivat kertovat. Tekijöitä on kaksi. Hiilen varastoituminen ja hiilinielu. Maaperän hiilivarasto on huomattava tekijä kivennäismaissakin, turvemaista puhumattakaan.

Jos se visa on käyttänyt samaa laskukaavaa kuin sinä raivausten kannattavuudesta? Mutta ei me voidaan koskaan tietää kun et kerro motiiveja raivata.

Minusta tuo on erinomainen huomio, että Kujala laskee, että 37 vuodessa ensiharvennuksessa saadaan 700e eli kuutioissa ei paljoa mitään. Joten jaksollinen kasvatus on silloin karussa männikössä, eikö niin? Jos samassa karussa männikössä kasvatetaan kuvan aliskuusia niin ne ei varmasti kasva nopeasti ja lahottomasti ja hakkuita ei tehdä tiuhaan kuvan aliskuusista. Kyllähän varmaan Ranta ymmärrät minkälaisista kasvuolosuhteista on kyse kun 37 vuodessa saadaan vain 700e ensiharvennustuloa, eikö niin?

Eikös metsälössä ole maksimäärä hiilinieluna jos siellä kasvaa maksimimäärä puita? Etkö sanonut, että sinä et juuri nimenomaan kasvata maksimäärää puita?

RR vaikuttaa uskovan, että YLE-esimerkin hiilensidontakäppyrä pitää paikkansa, eli että avohakkuun tuloksena metsäekosysteemin kokonaishiilen määrä kokee pitkäaikaisen ja syvän notkahduksen. Metsien inventoinnit kertovat kuitenkiin metsiemme kokonaishiilimäärän jatkuvasta noususta alkaen 1950-luvulta. Samaa kertoo ruotsalaisten usean eri ikäisen koealan käsittävä tutkimus, jonka tuloksissa sanottiin, että metsämaan hiilen määrä ei vaihtele kiertoajan kuluessa likikään samaan tapaan kuin maanpäällisen hiilen määrä. Eli sama viesti kuin BioSoil-tutkimuksessa.