› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,031 - 12,040 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 203 1 204 1 205 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 31.7.2024, 09:15

    20-vuotiaassa istutuskuusikossa ja koivikossa on 150m3 puuta Heinävedelläkin.

    Jos avohakkuun hakkuupoistumaksi oletetaan vaikka 300 m3 runkopuuta, joka painaa 400 kg/m3, yhteensä 120 tn, josta puolet hiiltä, tekee 60 tn. Hakkuutähteitä jäi lisäksi noin 40 tn, ellei latvuksia korjattu (olettaen että kokopuun biomassasta on 60 prosenttia runkopuuta). Yhteensä 100 tn hiiltä.

    Avohakkuussa pois viedyn runkopuun aiheuttama ekosysteemin hiilivaraston poistuma plus hakkuutähteiden sekä maaperän hiilen hajoaminen voisi siis olla tässä hakkuussa luokkaa 120 tn, kuten YLE-esimerkin kuvaajasta näkyy. Laskennan aloituskohdassa ennen avohakkuuta hiiltä voisi olla luokkaa 320 tn. Tästä hakkuupoistuman ja tähteiden aiheuttama alenema (jos kaikki hakkuutähde hajoaisi kokonaisuudessaan): 320 – 12o = 200 tn saakka, ei 75 tn saakka, kuten kuvaajassa.

    20 vuoden kuluessa syntyy rehevällä kasvupaikalla esimerkiksi: 150 m3 uutta runkopuun kasvua x 400 kg, tekee 60 tn josta puolet hiiltä, eli 30 tn. Plus juuret, kannot ja oksat päälle lähes saman verran (nuorissa puissa juurten ja oksien osuus kokonaisbiomassasta on suurempi kuin vanhoissa puissa), plus pintakasvillisuuden kiihtynyt kasvu, yhteensä vähintään 60 tn.

    Oltaisiin siis 20 vuoden kohdalla yli puolivälissä kohti poistuneen hiilen määrän 120 tn korvautumista. 20 vuoden jälkeen puuston kasvu pääsee nopeimpaan vauhtiin ja tuo uusi metsä kasvaa keski-iässä nopeammin kuin vanha pois hakattu metsä. Eli puuttuvan erotuksen 120 – 60 = 60 saavuttamiseen ei enää mene 20:a vuotta.

    40 vuoden iässä metsikön hiilen määrä voi olla jälleen saman verran kuin oli pois hakatussa metsässä oli, eli 320 m3. Avohakkuussa 40 vuotta aiemmin poistunut hiili 120 tn olisi siis lähes korvautunut.

    Väite että hiilen määrän korvautumiseen menee avohakkuun jälkeen hyvin pitkä aika ei pidä paikkaansa. Jos siis en laskenut väärin jossain kohtaa. Timojen YLE-esimerkissä 40 vuodessa päästiin vasta hiilikuopan pohjalle.

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

     

    Jovain 31.7.2024, 09:22

    Jos puhutaan metsänhoidon paremmuudesta, siihen tuskin kuuluu vertailu ulkopuolisiin tuottoihin. Sen paremmin kuin vertailu vajaatuottoisiin metsiin. Metsänhoidossa voi hyvinkin olla omaa syytä, on se käsitys ja ohjelma oltava.

    Puuki 31.7.2024, 09:26

    Hakkuun tuottojen sijoitus on oleellinen osa kokonaistuottoa ja tuottovertailua. Periaatteessa samanlainen tilanne kuin NNA:a laskettaessa; korko vaikuttaa tulokseen.

    Ammatti Raivooja 31.7.2024, 09:41

    Metsä on vain osa sijoittajan allokaatiota. Vertailu käy aina mitä saisit muualta ihan oleellisia asioita.

    Tuossahana se taas totuus JK laskijoista paljastuu kun verrataan jaksollista karun paikan männikköä verrataan JK metsään, jossa kuuset kasvavat todella hyv.

    MaalaisSeppo 31.7.2024, 09:55

    Miksi vertailla jatkuvan ja jaksollisen hiilivarastoja, kun ko asialla ei metsänomistajalle ole mitään merkitystä. Parempi keskittyä oleellisiin asioihin.

    A.Jalkanen 31.7.2024, 10:00

    MS. Vaikuttaa sitlä että hiilivarastoilla on paljonkin merkitystä metsätalouden hyväksyttävyyden ja ilmastopolitiikan kannalta, eikä ole hyvä jos poliitiikkaa tehdään vaillinaisen tiedon pohjalta. Toistuvasti kuulee väitteen, että avohakkuut tuhoavat hiilivarastot, mutta ainakaan Suomessa ne eivät ole sitä tehneet vaan kaksinkertaistaneet ne.

    mehtäukko 31.7.2024, 10:45

    Sitä paitsi jaksollisen leimikon tukeista kertyy tavaraa rakentamiseen. Sinnehän niitä hiilejä jää uinumaan.

    Jk rojuista ei kerry leikkimökkitarpeita.

    MaalaisSeppo 31.7.2024, 11:23

    Millaista poliittista keskustelua käydään metsien ja rakennusten hiilivarastoista?

    Nykyhallitus (persut) ei metsien hiilivarastoista tee metsänomistajia rasittavia päätöksiä. Ei myöskään seuraava (Kepu).

    Mitä tulee rakennusten hiilivarastoihin, niin ei liene merkitystä, onko puu jatkuvan vai jaksollisen kasvatuksen metsistä.

    Rakennusten toimimista hiilivarastoina ylikorostetaan. Ennen hirsitalot kestivät pitkään. Nykyrakennukset puretaan melko pian. Betonin korvaamisessa puulla on merkitystä, mutta eiköhän muutamassa kymmenessä vuodessa mahdollinen puurakentamisen lisääntyminen saavuta tasapainotilan, jolloin ko hiilivarastosta poistuu vanhaa hiiltä yhtä paljon kuin uutta hiiltä tulee tilalle.

    Parempi olisi keskittyä elävän puuston kasvun lisäämiseen. Elinvoimainen, tehokkaasti kasvava puusto on paras hiilivarasto.

    mehtäukko 31.7.2024, 11:35

    Tarkoitin, että esim. vientikaupan puutalorakennustarpeiden haaliminen jk hatelikoista saattaa jäädä lähtökuoppaansa.

    Visakallo 31.7.2024, 15:12

    Olin aivan puulla päähän lyöty, kun näin Timo Kujalan sortuneen julkaisemaan tuollaisia laskelmia. Miksi tuon tasoisen kaverin on tarve tehdä itsensä naurunalaiseksi? Maksaako joku siitä hänelle riittävän paljon? Oikein mitään muuta selitystä on todella vaikea nähdä.

Esillä 10 vastausta, 12,031 - 12,040 (kaikkiaan 12,526)
1 2 3 … 1 203 1 204 1 205 … 1 251 1 252 1 253