Saahan sitä selitellä, tarkoitushakuisuutta on vastineissakin. Ylimääräistä korko ja päätehakkuutuottoa esim. Tuskin metsän käsittely ja kiertoaikoja toisaalta, voidaan verrata Heinävedelle.

Jotain pitää olla metsänhoidossa rajusti pielessä, jos Heinävedellä jaksollisen ensiharvennus tehdään vasta 37 vuoden iässä, eikä 2. harvennusta ole tehty vielä 45 vuoden iässä! Jostain aivan märältä ja karulta suolta, tai kallion päältä voisi noin huono paikka löytyä.

No YLE esimerkissä parempaa päätehakkuutuloa ei huomioitu oikein yhteenkään kertaan kun sitä ei sijoitettu mitenkään eikä sitä saatu kiertoajan lopussakaan. Antoiko laskelma oikean kuvan vai johtiko harhaan?

”…ei mistään ulkopuolisista tuotoista..” ei tajua, että hankalahan on jk:n huonoista tuotoista on ulkopuolelle sijoittaa.

”…Ei pidä väittää, että hyvästä tukin tuotosta maksettaisiin vähemmän…” on harhaisa väite. Puiden laatu,koko ja määrä korjuukustannuksilla sävellettynä määrittelevät kantohinnan.

Joovainin kallionkielekkeeltä haetut muutamat jk-tukit ovat 0-rajan tuolla puolen.

”Ymmärtääkseni kysymys on metsänhoidosta ja sen vertailusta, ei mistään ulkopuolisista tuotoista.”

Jaa eikös Ranta sanonut, että metsänomistajat ei osaa laskea ja ymmärrä tuottoprosenteista? Jos se raha vaikka tuottaa UPM:n osakkeissa? Mä oon tästä ihan samaa mieltä tältä osin, en vaan siitä, etteikö tälläinen muualle sijoittaminen olisi käynyt muillakin mielessä.

Ja sen lisäksi oletetaan aina, että metsänhoidonterveys olisi sama molemmilla menetelmillä. Olisiko mahdollista, että JK:hon siirtyvät eivät ole oppineet kasvattamaan metsiä oikein? Tavallaan huono tuotto olisikin omaa syytä jos ei osaa vaikka tehdä oikeaa kasvatusohjelmaa?

Jos ensiharvennusta pitää odottaa 37-vuotta niin ei männyn alla kasvaneilla kuusilla ole mitään mahdollisuuksia kasvaa. Saavat lahon ja kasvavat väärällä kasvupaikalla mutta se lienee yleistä JK kasvattijilla kun pitäisi poistaa kuusialiskasvus ja siementää männyllä. Noin karulla paikalla ei tosiaan tiuhaan haeta kyllä noita JK puitakaa.