Vanha juttu ja ehkä tää on jo käyty läpi tässä ketjussa mutta….tässähän se nyt on rautalangasta väännetty ja laskelmin todistettu että jatkuva kasvatus on taloudellisesti kannattavampaa kuin jaksollinen kasvatus. Turha siis enää mussuttaa. Ottelu on ratkennut.  The fat lady has sung

https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

Eihän tuommoisissa laskelmassa ole päätä eikä häntää, kun jaksollisen ensiharvennus tehdään vasta 37 vuoden iässä, eikä 2. harvennusta ole tehty vielä 45 vuoden iässä!

Jos rauduskoivikosta olisi kysymys, olisi päätehakkuu jo tehty, ja uusi metsä olisi jo kasvamassa.

käpysonni. Tuo uutinen on täällä käsitelty jo aiemmin, ja kirjoitin laskelmaa kritisoivan mielipiteen Hesariin. Laskelma on tarkoitushakuinen, muun muassa koska sijoituksen korkoa ei huomioida, eli ei verrata sijoitetun rahan tuottoa metsässä ja sen ulkopuolella ajan mittaan, vaan verrataan pelkästään kassavirtoja. Päätehakkuutulo puuttuu jaksolliselta puolelta. Tässä tärkeimmät kritiikit meikäläiseltä.

Lukijan kommentti HS:n keskustelusta. ”Ylen julkaisema Heinäveden metsän laskelma oli sikäli puutteellinen, että siinä oli unohdettu tasaikäisen metsän avohakkuuvaihtoehdon kantorahatulon ero jk:n metsän kasvatukseen verrattuna . Ero tulee paremmasta yksikköhinnasta (edullisempi korjuu/motti) ja suuremmasta ha-hakkuukertymästä. Toinen silmiinpistävä asia oli uudistuskulujen ja th-kulujen suuruus.

Kun ne mainitut seikat laitetaan kohdilleen, niin heti alkuun jää plussaa viljelyvaihtoehdossa verrattuna jk:n vaihtoehdon kantorahatuloon. Sille tasaikäisen vaihtoehdon positiiviselle tulolle pitää laskea korkoa jonka % riippuu kussakin tapauksessa valitusta korkokannasta. Lasketaan siis prolongaamalla tulon eroa eteenpäin ja sillä selviää kannattavuusero , kun jokaisen kustannuksen ja tulon aikatekijä otetaan myös huomioon pelkän tulojen tai menojen laskemisen sijaan.

Taisi olla Ylen esimerkin laskelmassa tasaikäisen tappioksi saatu 7000 €/ha mikä ei tietenkään voi pitää paikkaansa, jos laskelma tehdään edes suunnilleen oikein.”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008934925.html

Timojen vastine minulle. ”Jutussa kerrottiin, että jatkuvapeitteinen metsätalous on 12 prosenttia parempi, jos korko otetaan huomioon. Laskelmassa käytettiin kolmen prosentin korkokantaa.” Tätä laskelmaa ei jutussa esitetty. Jos esitetään, mukana tulee olla päätehakkuun tulo vuoden 60 kohdalla.

Sain pyyhkeitä myös siitä kun arvelin, että tasaikäismetsän kokonaishiilivarasto palautuu nopeammin kuin Ylen jutussa on esitetty. Eli ei ehkä niiaa noin alas avohakkuun jälkeen, eikä päädy alemmalle tasolle 60 vuoden päästä kuin jatkuva kasvatus. Tämä riippuu tietenkin siitä, mitä maaperän hiilen hajoamisesta ja puiden kasvunopeuksista oletetaan.

Itse oletan että nykyaikaisin menetelmin perustettu viljelymetsä kasvaa huomattavan paljon nopeammin kuin jatkuvan kasvatuksen metsä. Siksi päädyin oletukseen, että tarkastelujakson lopussa eli 60 vuoden päästä tasaikäismetsässä olisi enemmän hiiltä kuin jatkuvan kasvatuksen metsässä.

Kaiken kukkuraksi jutussa on vanhentunutta tietoa mustikasta: on ollut välillä alamaissa, mutta palautunut viime vuosina.

Timot: ”Puuston määrän voi säätää harvennushakkuilla juuri sellaiseksi kuin haluaa. Laskentaesimerkissä puuston määrä 60 vuoden päästä säädettiin molemmissa kasvatusmenetelmissä samaksi, jotta tarkastelu voitiin rajata 60 vuoden jaksoon.”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008965292.html

Oma kommenttini. ”Kiitän palautteesta. Metsänkasvatusmenetelmien kannattavuudesta on vaikeaa keskustella niin kauan kuin ei ole yksimielisyyttä laskelmien pohjana käytettävistä lähtöarvoista. Erimielisyyttä on mm. kasvuista, tukkiprosenteista ja kantohinnoista. Kun mittaustietoa ja kokemusta jatkuvapeitteisistä metsistä saadaan lisää, talousvertailua voidaan tarkentaa.

Itse en usko että metsänviljely olisi tappiollista missään päin, paitsi aivan pohjoisimmassa osassa maata ja karuimmilla kasvupaikoilla. Tappiollisuus on kuitenkin aina metsänomistajakohtainen asia. Jos lasketaan alemmalla korkokannalla, saadaan lisää rahaa, metsän kiertoaika pitenee ja hiilivarasto kasvaa, kuten professori Pukkalakin on blogissaan kirjoittanut.

Kritisoin YLE:n laskelmassa sitä, että jatkuvapeitteisestä vaihtoehdosta puuttuivat taimikonhoidon ja hakkuita edeltävän ennakkoraivauksen kulut. Myös sitä, että tarkastelujakso katkesi ennen kuin jaksolliseen metsään tehtiin seuraava avohakkuu. Se on sitten makuasia, sisällyttääkö laskelmaan metsätulojen sijoittamisen metsän ulkopuolelle, koska se ei sinällään vaikuta metsätalouden kannattavuuteen.

Kaikkein eniten epävarmuutta sisältyy metsämaan hiilivarastoon. Näistä on tutkimuksia meneillään, joten tarkempaa tietoa pitäisi tulla lähivuosina. Koska suurin osa metsämaan hiilestä on peräisin puuston kasvusta, niin mitä nopeammin puusto kasvaa, sitä enemmän hiilivarastoa pitäisi kertyä myös maan alle. Maanalaista hiilivarastoa ei mitata metsien inventoinnissa, vaan se arvioidaan malleilla. Kaaviokuvassa YLE:n jutussa kokonaishiilivarasto oli laskentajakson alussa ja lopussa sama. Reaalimaailmassa avohakkuulla varasto on varmasti alussa pienempi ja 60 vuoden päästä hyvinkin todennäköisesti suurempi kuin jatkuvapeitteisessä metsässä.”

Lisäksi kommentoin yhden laskelman tuloksen:

”Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Niemistön esitelmä 2.12.2020 otsikolla ”Jatkuva kasvatus kannattavuuden näkökulmasta” (SlideShare). Siinä kävi niin että jos otettiin huomioon jatkuvapeitteisten hakkuiden suuremmat korjuuvaurioriskit ja lisäksi todennäköisesti silloin tällöin tarvittava taimikonhoito, jaksollinen malli tuli kannattavammaksi kaikilla tutkituilla korkokannoilla.”

Varhaisperkaus tarjouksia 5-vuotiaaseen metsään ollu alkaen 300e viimevuosina ja siihen 200e tukea. Mutta tuossa on 5-varhaisperatun ja taimikonhoidon välissä 8-vuotta ja Heinäveden hyvin kasvavilla alueilla tiedetään miten siinä käy. 530e ei taida ihan riittää. Kyllähän nuo laskelmat erottelee todellisista metsänkasvattajista. Tuollaisessa kuusialiskasvos mäntymetsässä on niitä juuri mainittuja riskejäkin.

Heinävedelläkin istutuskuusikossa 46-vuotiaana se lähes 400 kuutiota puuta jos on meilläkin. Metsään. Äfi ehdotti hakutuloksi melkein 50-sitten istutetulle kuusikolle 24600 et tosta laskelmat puuttuu puolet!? 20-vuotiaassa istutus kuusikossa ja koivikossa on 150m3 puuta Heinävedelläkin. Muutama kokeilukuvio ollu mistä istutuskuusikossa tehty ensiharvennus n. 37-vuotiaana niin poistuma on ollu luokkaa 150 kuutiota. Kuuseen tuossa lienee pakko verrata kun kuvassa on jaksollinen männikkö ja kuusen pitäisi porskuttaa.