Samanlaista – taikka ainakin samankokoista männyntapikkoa oli Puolustusvoimien alueella, jossa Rovajärven talvileirillä marssittiin tykkien kanssa , kaivettiin tykkejä maahan,  raivattiin ampumasektoria jne.

Myös Sodankylän metsäoppilaitoksen koulutustyömailla on tullut kierreltyä, jotenkin jäi kuvaa, jossa männyt olivat lyhyitä ja todella oksaisia turilaita. Niistä oli tehty todellakin ”Karvarankaa”.

Sunnuntaita Puukille! hyvät kysymykset jäi sivuun oli vientiä muualle.

1. ”Tiedätkö miten paljon esim. kuusen kasvu paranee luont. taimiin  verrattuna ,  kun  lehtomainen  kangasmaa laikkumätästetään, käytetään jalostettuja taimia ja alkuperäsiirto on n. 200 km pohjoisemmaksi ?   

2. Tai miten savikolla saadaan pysymään kuuset pystyssä, jos metsä harvennetaan hyvin harvaksi kuten jk:n harsinnassa on usein pakko tehdä ?  Tai mite heinät….?”

1. Taimien ja siementen siirtelyä on tutkittu mutta selkeää hyötyä ei niistä ole  euroissa saatavissa.  Mätästys myös on turhaa jopa vahingollista kun metsässä on parinmetrin taimikko valmiina.  Havaittu myös   kuusella  ilmajuuria ja kuivuuden haittoja.  En varsinaisesti ole perehtynyt  vaihtoehtojen paremmuuteen, vain omat havainnot ja muutamat tohtoreiden keskustelut vaikuttaa tietoihini.

2. Savikolla juuriston ongelmat ovat todellisia etenkin kuusella kun syöksyvirtaukset runtelee kasvustoa.  Mahtaisko  sekametsä  olla ratkaisu jossa juuriston matto ankkuroituisi koivulla ja männyllä kuusta syvemmälle  maaperään samalla syntyisi kasvuun synergiahyötyä.

Heinittymisen hoitoon varmin lienee  pitäminen puustoa riittävästi varjostamassa  tai laidunnus.  Muhun saari  on laidunnuksesa oivallinen malli, lampaat poistaa heinät, lampaan lihasta sekä villoista saa nopeasti tuloja ja katajat voivat mainiosti.  Turisti ostaa katajakolpakoita  naama punaisena.  Mitäs sanot, saanko hyväksytyn?

Samoin Perko, hyvää sunnuntaita vaan.

Hylsy tuli 1. kohdasta.       On tehty muutakin kuin vain tutkittu siirtohyötyjä ym. mainittuja .

Kuusella on selvä etu saatavissa kokonaiskasvuun ja tulokseenkin  siirrosta, jalostetuista taimista ja maaperälle sopivasta maan käsittelystä ( esim. kuivahkoille reheville maille sopii paremmin kääntö-eikä laikkumätästys).  Vanhassa kuusikossa ei yleensä ole sitä 2 metrin taimikkoa valmiina , sehän se on useimmiten ongelma , kun kuusi on ainut puolivarjopuu Suomessa. Sulkeutunut kuusikko on tuloksena sukkession loppuvaiheessa muualla paitsi kuivimmilla  kasvupaikoilla.    Näillä korkeuksilla  rk-ikä 1,3 m on luontaisilla kuusilla keskimäärin n. 11 v.  Samassa ajassa kasvoi jalostetut ja etelämpää siirretyt ku-taimet eräällä kuviolla 5-6 m mittaan.  Olisko mitään vaikutusta ollut hyvällä maanmuokkauksella ja taimien alkuperällä ? Mitä arvelet ?   Euroihinkin on ”jotain” vaikutusta, kun harvennusajat ja päätehakkuu aikaistuu muutaman 10 vuotta tavallisesta.

2.  kohdassa olet jäljillä puulajien suhteen. Pelkässä varttuneessa kuusikossahan harsinta ei yleensä onnistu ilman mittavia tuulituhoja , kun juuret on savikolla varsinkin ihan pinnassa.   Parempi suoja ja varjostus pienaukoissa vähentää mahdollisten taimen kasvunopeutta yleensä liian paljon. Ellei ole jo  valmiina riittävästi niitä kasvatuskepoisia taimia.

Lampaiden kasvatus saaressa voi olla sinun oma juttu enkä osaa siihen ottaa kantaa. Varmaan kivoja elukoita .  Varsinkin lammaskoirat ( bordercolliet ) ja niiden käyttö on hienon näköistä, kun toimivat  osaavan ohjaajan kanssa yhteistyössä.

Kyllä minä älyän eri-ikäismetsän toimintaa.  Ja kun ”numerotkin” näyttää sovellettuina , että useimmiten ei pärjää hyvin kasvavalle tasaikäiselle metsälle, niin minkäs teet .  Perkon loppukiihdytys alkaa liian  myöhään kuten näkyi siitä lähettämästäsi kuvastakin ; vasta 11 vuoden päästä harsinnasta oli alkanut kuusen kasvu selvästi petraantua eikä siinä ajassa uudet taimet,  jos niitä on sattunut syntymään,  ehdi kasvaa paljon minkään vertaa.  Puiden varttuminen tapahtuu kuin hidastetussa elokuvassa verrattuna paremmin kasvaviin viljelytaimiin. Maisemametsiin ja joillekin turvemaille se jk sopii, harvemmin muualle.

Eihän eri-ikäismetsään, jossa on tuotto päällä, voi kasvu kiihtyä heti tai uudet taimet kasvaa pituutta, siihen nähden mitä tekevät avomaalla. Eri-ikäismetsään uusi metsä ei tule samassa ajassa ja niin ei ole tarkoitettukaan.