› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,981 - 11,990 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 1 198 1 199 1 200 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 28.7.2024, 08:16

    Uhkakuvia on, että yksityismetsänomistuksen vähentyessä kun perintö myydään pohjineen yrityksille ja metsillä on vain maisema-arvoa. Nykyään on ok, että naapuri tekee avohakkuu, itse teke avohakkuun ja mökin vierestä tehdään avohakkuun koska sillein metsää hoidetaan. Mutta sitten kun metsästä vieraannutaan kun sitä ei itse enää omisteta, niin tyvilahoiseen sananjalkaa paljon kasvavaan metsään ei olekkaan enää ok tehdä avohakkuuta kuten Fiskarsissa. Luodaan mielikuvaa, että jatkuva kasvatus olisi paikalla joku vaihtoehto.

    WWF:fän sivuilla oli jopa miten pienaukot ovat metsänomistajille taloudellisesti kannattava vaihtoehto vaikka jopa Perko on löytänyt ne.

    suorittava porras 28.7.2024, 09:18

    Pienaukot vasta hllmöläisen hommaa ovat. Jokainen on havainnut ,miten heikosti  taimet kehittyvät aukkojen reunoillakin reunametsän varjostuksen seurauksena. Pienaukko on käytännössä kokonaan varjostuksen piirissä. Osa mahdollisesti pienaukkoihin syntyvistä taimista kuolee kokonaan ja osa kituu niin kauan ,kun isompi puusto ympäriltä poistetaan. Puustopääoma ei kehity läheskään siinä suhteessa ,kun varsinaisen avohakkuun tuloksena isommilla kuvioilla. Tosin pienaukkokin saattaa vaikuttaa lupaavalta , jos siihen syntyy taaja kuusentureikko. Taimet eivät kuitenkaan viru eikä vanu ilman hoitotoimenpiteitä ja kasvu jää niistäkin huolimatta varjostuksen seurauksena vaatimattomaksi.

    Valon määrällä on valtava vaikutus kasvuun. Varjostuksen vaikutus tulee kokemattomille yllätyksenä. Varjostuksen merkityksestä on olemassa toisaalla mitattua tietoakin esm. aurinkovoimaloiden tuotoksista siinä vaiheessa ,kun laitteet jäävät varjoon. Iso puu jossakin vaiheessa päivää auringon edessä pudottaa tehoja sillä hetkellä merkittävästi. Saman kokee se pieni taimikin varjostuksen seurauksena.  Yhteyttäminen kärsii ja kasvu hidastuu.

    A.Jalkanen 28.7.2024, 09:28

    Muistelen Sauli Valkosen kertoneen tuota samaa että pienaukot taimettuvat melko hyvin (ellei sitä ennen heinity), mutta taimet eivät kasva kunnolla. Syynä kilpailu valosta, mutta myös vedestä ja ravinteista pintakasvillisuuden kanssa muokkaamattomassa maassa. Isojen puiden lomassa sinnittelevät taimet ovat vielä huonommassa asemassa ja niitä kurittavat lisäksi puun korjuun toimet. Toisin kuin jaksollisessa mallissa, jossa puita ei korjata kun taimet ovat pieniä, ja taimille järjestetään muutenkin parhaat mahdolliset kasvuolot.

    mehtäukko 28.7.2024, 10:36

    ”…että se siementää (jk:ssa), eli käytännössä varttunutta kasvatusmetsää. Tätä nuoremman puuston käsittely harvaksi ja epätasaisuutta suosien vähentää puuntuotosta eikä ole taloudellisesti kannattavaa…”

    Tämähän pätee myös jaksollisen sp-hakkuisiin. Palstalla on aiemmin ollut takaperoista toisenlaista tuulta, sillä eräs Luken tutkija Juu tupessa kehottaa nimenomaan siemenpuiden järeyteen,latvuksiin ja laatuun kiinnittämään huomiota. Honteloilla pienilatvaisilla sp:lla ei saa samanaikaisesti hyvää uudistamistulosta ja isoa tukkitiliä.

    mehtäukko 28.7.2024, 10:42

    Ja vaikka pienaukot taimettuisivat, kuka luulee niillä parannettavan puuntuotannon kannattavuutta? Korjuut moisilla tilkuilla eivät kiinnosta ketään. Moninkertainen tappio epätasaisesta ja pitkä-aikaisesta taimettumisesta, jossa ei ole eikä tule raudus-mänty-kuusi sekametsää. Ja jos tulisi, ketä kiinnostaisi pienaukon muutamat kalikat?

    Jovain 28.7.2024, 14:13

    Gla, ei noin sokea tarvitse olla, ”yhteiskunnassa vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen kieltämiseen tähtääviä voimia”. Tuskin kuitenkaan jaksottaisen kieltämiseen tähtääviä. Koetaan kielteisenä, mutta eihän kehitystä voi tapahtua ellei syynätä. On siihen aihettakin, liiallinen vapaus voi synnyttää monenlaista lieveilmiötä.

    Gla 28.7.2024, 17:22

    Onko minulla jäänyt jotain huomaamatta, kun en osaa tehdä eroa jaksollisen ja jaksoittaisen välille? Muuten sokeus on ihan jossain muualla kuin Glan otsanahasa.

    Avohakkuun kieltoa vaativia tahoja vaikuttaa koko ajan politiikassa. Niin Suomessa kuin EU:ssakin.

    Mitä kehitystä on se, että ennätysvauhtia velkaantuvassa maassa rajoitetaan tarkoituksenmukaista taloudellista toimintaa ja kuormitetaan sitä lisääntyvällä byrokratialla?

    Perko 28.7.2024, 17:35

    Määräykset  harvoin tuo  hyvää  lopputulosta metsänomistajalle,  siitä on  pitkällinen näyttö.  Ratkaisun teko  tuottavuuden  mukaan  euroina, jättää valvonnan ja  tilastoinnin seuraamaan.  Määräykset  eivät ole  tähän astikaan  vastanneet  mo:lle aiheuttamistaan tappioista.

    —Oikein onnistuneessa  jatkuvassa  kasvu ja puusto ovat  viritettynä oikean kokoisilla pääomanpuilla puilla  sopivaan moodiin jossa ovat suuret   niitä pienempien kanssa ihan oikeassa tiheydessä  tuottaa ja  tärkeintä ; jatkuvasti!    Ppa luvuilla pelkästään on  hankala  nähdä tuottavuuteen  riittävästi jotta niillä voi  tuottaa jatkuvasti  oikeankokoisilla puilla parhaalla tavalla rahaa.

    Gla  ongelma  on yks’  niitä aukkojen  haittoja!

    Ammatti Raivooja 28.7.2024, 18:05

    Joo tuli käytyä katsoa miten rauduskoivun taimet istutettuna JK metsään kasvaa. Osasta tullee pitkiä ja honteloita ja alkavat taipua, jotka kasvattaa yhtä latvaa. Sitten kun valoa tulee sieltä täältä raosta niin osa kasvattaa milloin mitäkin kohtaa latvaksi eli kun ei osaa päättää, ei tule suoraa runkoa. Sivukarsiutumistahan ei sitten tulevaisuudessa tapahdu yhtä hyvin kuin jaksollisessa missä syntyy luonnontaintakin. Eli ihan täyttä … eli on tuo JK istutuskin melkoista jos joku ajattelee rauduskoivu tulee istuttamalla jos ei muuten. Metsänhoitosuosituksetkin voisi esittää valokuvallisia todisteita, että ne pienet koivut kasvaa hyvin ja suorina isojen kuusten ja keskikokoisten mäntyjen vieressä.

    Gla 29.7.2024, 06:57

    ”Gla  ongelma  on yks’  niitä aukkojen  haittoja!”

    Mitä tarkoitat?

Esillä 10 vastausta, 11,981 - 11,990 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 1 198 1 199 1 200 … 1 251 1 252 1 253