”Kun jatkuvan kasvatuksen lähtökohtana on rakenteeltaan tasainen yksijaksoinen metsä, puuston tulisi olla niin vanhaa, että se siementää, eli käytännössä varttunutta kasvatusmetsää. Tätä nuoremman puuston käsittely harvaksi ja epätasaisuutta suosien vähentää puuntuotosta eikä ole taloudellisesti kannattavaa. Puiden elinvoimaisuuteen ja etenkin latvusten kuntoon on kiinnitettävä huomiota myös siementuotannon varmistamiseksi.”

https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen

Tuon lainauksen lisäksi koko luku kannattaa lukea ja sisäistää. Jos nuoren puuston vetää lakirajalle saakka ilman että siemenpuita jää tai siementävää reunametsää, voidaan puhua lähes (laillisesta) metsänhävityksestä. Pitäisikö laissa tai asetuksessa siis mainita ja määritellä pääpuulajeittain siemenpuut, vai ovatko ne siellä jo?

Jaksollisen kasvatuksen lakirajat ovat järkevämmät, kun ne nousevat metsikön valtapituuden mukana. Pitäisikö nuo samat lakirajat ottaa käyttöön myös jatkuvan kasvatuksen puolella? Esimerkiksi kun valtapituus on noin 20 metriä, tuoreen kankaan kuusikon yläharvennuksen lakiraja on keskisessä Suomessa 14 (kuten aiemmassa linkissä olevassa esimerkissä Aukon tuottomenetelmät -ketjussa 26.7.2024, 19:33).

Riittävät siemenpuut ja jäävät puustot ovat jo astetta parempi lähtökohta, mutta tästäkin mallista puuttuvat jaksollisen kasvatuksen uudistumista varmistavat keinot: maanmuokkaus ja jalostettu viljelymateriaali.

”  ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen hakkuussa.”   Noista  tasaikäisten muutoksessa  ei kai voi sanoa parillakaan hakkuulla  oltavan jatkuvassa kasvatuksessa.  Alta putsatut  puustot  vie  pitkään  jotta sillä on sammaleeseen tai   neulasmattoon kasvanut  3 m taimikko.    Muutosta  joutuu kokeilemaan monella tapaa   se on  sitä entisen  kirousta pitkään huonosti juurtuneilla puilla.

Se lavea on kai Timo Pukkala ja puristi on Perko? Mielestäni määritelmät eivät ole niin tärkeitä, paitsi tilastoinnin kannalta. Tehdään se mikä toimii ja toteuttaa omistajan tahtoa – sääntelyn puitteissa.

Klusterin kammo siis ohjaa jk-mytologian käyttöön???

Mitä se klusteri sitten on tuonut tai vienyt? Se on ollut vuosikymmenet metsänomistajalle tuottoa tuottava porukka – pelkkään polttopuukauppaan tai vattujen myymiseen metsätaloutta ei voi perustaa. Ei myöskään alvin palautuksiin. Ei ole missään esitetty todennettua todistetta (Arvometsän esitteet eikä Pukkalan ns. yliopistotuotanto ei tähän riitä) jk-talouden vähintään jaksollisen menetelmän kannattavuudesta. Eikä milloinkaan missään näin tule olemaan. Jovain voi hyvällä omalla tunnolla lopettaa tuon paskan puhumisen edelliseen viestiin…..saat vapaasti harsia metsiäsi ihan siihen pisteeseen mihin haluat, mutta älä levitä potaskaa kirkollisena liturgiana tällaisella ammatillisella palstalla missä sinut vaan nauretaan ulos…..saatetaan laittaa valokuva huomenna 10 v. muoresta metsästä. Se on jo kuitua tuottava ja muutaman vuoden kuluttua poistettavissa on tukkia.

Jovain: ”Voi olla, että puristeja ovat jaksottaiseen metsänhoitoon sitoutuneet. Joustoja ei hevin anneta ja kysytään jopa haavekuvista.”

Täsmällisillä määritelmillä on merkitystä kahdesta syystä. Toinen on markkinoinnin testaus eli pitääkö mantra paikkaansa vai haetaanko ongelmatilanteissa ratkaisut jaksollisen menetelmän työkalupakista eli sieltä, minkä mantra yrittää todistaa virheelliseksi. Toinen syy on lainsäädäntö. Huolimatta jaksollisen kasvatuksen hyväksyttävyydestä (WWF:n metsäasiantuntijan yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan n. 69%) yhteiskunnassa vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen kieltämiseen tähtääviä voimia. Jos nämä saavat valtaa, aletaan metsänomistajan kustannuksella luoda byrokratiaa, jossa syynätään sallittuja ja kiellettyjä menetelmiä. Siihen sirkukseen ei halua edes jk-puuhastelijat, vaikka eivät sitä ymmäräkään. En tosin tiedä, haluaako jk-metsätaloutta harjoittavat yritykset avohakkuukieltoa vai ajavatko sitä vain alasta etäämmällä olevat toimijat, joiden intressit ovat muualla kuin metsätaloudessa ja ympäristössä.