Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,961 - 11,970 (kaikkiaan 12,521)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja

    Perko ei tiedä itse kannattavasta sijoittamisesta. Sillonkuin tehdään avohakkuu ja sijoitetaan rahat muualle on voinut saada kymmenkertaisen tuoton.

    Onko tälläsessä väitteessä mitään totta, että jos tekee 40 vuotiaseen metsää avohakkuun, että voi sijoittaa ne toisaalle, niin allokaatio ei ole alunperin ollut kunnossa?

    R.Ranta

    Juuri näin Rukopiikki. Kasvuerot ovat valtavia.

    Miksi Visa tuollaista kysyt. Paljon enemmän pitäisi ehtiä tehdä, kutennvarmaan hyvin ymmärrät. Nuoria puustoja suhteessa paljon. Se onkin suurin haitta pitkästä eteisyydestä. Hyötynä noissa olosuhteissa se, että kohteet yleensä miellyttäviä raivattavia, eikä syksyisin ole hirvikärpäsiäkään. Paperirahaa investoin toki liiankin harkiten. Investointien on oltava suhteessa tuottoihin.

    R.Ranta

    Mitähä AR tietää allokaatiosta tässä yhteydessä? Valistunut arvaus – ei mitään.

    Jos metsä on ostettu 24 v sitten, sieltä on hakattu pari ostohintaa pinta-alaverolla, matsävähennys hankintahinnasta käyttämättä ja metsän arvo nyt 10 x hankintahinta.

    Rukopiikki

    Jos puu on 200 tai 300 vuotias niin eihän sellaisen kasvatukselle markkinataloudellista kannattavuutta saa. On kuitenkin mukava että semmoisia runkoja on jos alkaa mökkiä pystyyn pykätä. Nuorena puut kasvaa joka paikassa. Sitten tulee se vaihe että miehen iässä ei sitä kasvua juuri huomaa.

    Ammatti Raivooja

    Tiedän vain sen minkä kerrot. Jos sanot, että metsä kannattaa päätehakata 40 vuotiaana  ja kukaan täällä ei osaa laskea ja miten se raha tuottaa muualla paremmin se on se mitä kerroit tähän asti.

    Ja miten se liittyy jatkuvaan kasvatukseen?

    Perko

    ”Tiedän vain sen minkä kerrot.”  Otaksuin  A Raivaajan  tiedot alakanttiin!  Niillä pärjää jo mainiosti.

    kopio;  tilavuuskasvutaulukot sivulta.  5.9.2021, 15:04
    Mittauksesta on hyötyä kun osaa tulkita. Niistä selviää mm muutosten syyt kun selvittää mitä on metsässä kulloinkin tehty. Olen  tulosten perusteella seurannut millä toimilla on ollut vaikutusta kasvuun ja saanut hämmästyttäviä tietoja joita tulee tehdä ja joita on hyvä kasvun vuoksi muuttaa myös jättää tekemättä. Erot tuottavuuteen  ovat moninkertaiset johon aiemmin ei ole ohjeistukset osanneet tai halunneet vaikuttaa.  Ne entiset teesit olen hävittänyt.

     

    Ammatti Raivooja

    Joo, Rannan motiivi päätehakata 40- vuotias metsä ja sijoittaa rahat toisaalle, ei liittynytkään lopulta jatkuvaan kasvatukseen käytännössä mitenkään. Ja sitten käy raivaamassa, mikä alentaa tuottoprosenttia, että saisi maksimimäärän kuutioita ja kasvua. Mä oon kuullut vaan jatkuvan herätysseminaarin fraaseja toisteltavan jos tämäkään ei liittynyt jatkuvaan kasvatukseen.

    Perko

    Liittyköön mihin hyvänsä, olen  mittauksin ja  laskien selvittänyt itselleni  pinta-alalta saatavaa parasta tuottoa nopeimmalla tavalla  kustannustehokkaasti.   Siitä vertailulukuna rukkastuntumalla on  vuosituotto €  / ha  menettelyjä vertaillessa  riittävä.
    — Olen  70 luvulla   joutunut pakotettuna  aukottamaan metsää   jossa  rahallinen tuotto  ja kasvu olisi jatkunut, mutta  ”metsänviisaan” silmissä metsä oli harva vajaatuottoinen.  Piti tehdä Puukit  ja istuttaa  ne rotutaimet. Taimitarkastaja kävi talvellakin, lunta oli  yli vesirajan  mutta sai  kilometrikorvauksen ja palkan vaikka taimet jäi näkemättä.
    — Nykyisin  omin neuvoin pitää palauttaa metsää jatkuvaan tuottavuuteen , varsin vähän on ”viisaat”  käynyt  neuvomassa.

    Puuki

    Nyt luulet olevasi sitten kaikkia muita viisaampi kirjotuksistasi päätellen.

    70-luvulla ei vielä ollut rotutaimia. Ne oli pääosin pellonlaitapuista kerättyjä siemeniä joista taimitarhat yritti kasvattaa jonkinlaisia taimia.

    Perko

    Puukille pittää myötää etten ujona  halua alistaa ketään  havainnoillani.  Pohdin  sitä miksi  alkutuotantoa  vaivaa   olematon rahan tuottavuus  ja  miten  tuloksen voisi korjata.  Onko se viisaus vai tyhmyyttä olla   yhdistyksen ja  klusterien  kusetettavana ikänsä  josta  instituutillisesti  ilmoitetaan  tuotteelleni hinta?

    Muutamat  puunmyyjät lehtikirjoituksin   ylistää  mukavia puhuvaa ja   lipevää klusterin hankintahenkilöä.  Kamppailee oppimatta edellisen kärvistelynsä puolesta ja kehuu tappionsa  sietoa. Klusterin väki on tehtäväänsä koulutettu ja tueksi  jaetaan mainoslehtiä makeilla kuvilla joista myynnin  huono tulos on hävitetty.  Tuotanto on klusterin luoma mhyn  neuvoma plantaasi.

    Hyvä jos olis jossain  joku  joka osaa kertoa  olojen  parantamiseksi sitä   Puukin   tarkoittamaa viisasta asiaa.

Esillä 10 vastausta, 11,961 - 11,970 (kaikkiaan 12,521)