Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,951 - 11,960 (kaikkiaan 12,521)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja

    Kun tiedät Pukkalan kirjoituksista, että metsänhoitotyö alentaa metsän tuottoprosenttia, nii kerrotko mikä motiivi sinulla on raivata jos se ei ole kasvun tai puuntuotannon maksimoiminen ja olet valmis alentamaan metsäsi tuottoprosenttia? Visa jo kerran kysyi miksi raivaat mutta et kertonut.

    mehtäukko

    RR:lla on jumi päällä.

    Kun tehtävät mh- ja hakkuut ovat parhaiden käytänteiden mukaisesti hallussa, sinun ei tarvitse arvuutella noita ”tavattoman” suuria ja pieniä ropleemia. Ne ovat ekonomien puolesta laskettu mh- suosituksissa.

    Tyyppi, jolle asiat eivät ole ajankohtaisia muiden hurvittelujen seurauksena, arpovat loputtomasti kaikkea liikkuvaa.

    R.Ranta

    Tässä minunkin metsäomistajaurani aikana Tapion suositukset ovat muuttuneet moneen kertaan. Kuten edellä olen Posion esimerkistä kirjoittanut, niin oman pään käyttämisellä on voinut saada kymmenkertaisen tuoton.  Se on se syy, miksi metsänomistajan on syytä ymmärtää jotakin taloudesta, eikä sokeasti luottaa toisten eri tarkoitusperistä lähteviin suosituksiin.

    En voi olla liikaa korostamatta, että aiat pitää käydä omassakin päässä ja siksi on hyvä tuntea jotakin metsäekonomiasta.

    Tulin muuten AR juuri tyttärenpoikanai kanssa raivausturneelta Lapista.

    Ammatti Raivooja

    Voihan se olla, että sitä ei ymmärrä ihan kaikkea metsästä jos de on kovin yksipuolista Lapin mäntymetsää.

    Timpan logiikka siinä, että pyritään mahdollisimman kovaan kasvuun ei ole synonyymi maksimaaliselle kuutiomäärälle. Se tarkoittaa, että ojitetaan, mätästetään ja lannoitetaan, jotta kasvu on mahdollisimman nopeaa. Harvennuksissa poistetaan koko huonolaatuisia vaikka olisivatkin kovimpia kasvajia. Jos haluttaisiin pelkkiä kuutioita kasvatettaisiin hybridihaapaa. Kasvu keskitetään halutuille puulajeille ja niiden sisällä laadulle. Tiedän, että tämä ei ole se vertaus JK:hon mitä tarkoitetaan mutta JK:ssa puhtaimmillaan syntyy mitä sattuu, kasvua ei keskitetä ja laatu on mitä on. Nuakka muistaa, Jovain on jo unohtanut. Eli JK kasvattaa kuutioita eikä kuranttia tavaraa ja JK:ssa pitää jatkuvasti raivata verrattuna kuusikkoon mistä nopeasti kuolee kaikki.

    Niin tulit ja kysyinkin sinun motiivejasi raivata?ä metsän kasvun kannalta ja kannattavuusprosentin näkökulmasta.

    Ammatti Raivooja

    Eli tämä syytös ”kasvattaa maksimaalisesti kuutioita.” Yksinkertaistaa metsänkasvatusta liikaa. Eli kuitenkin siinä myös keskitetään kasvua ja panostetaan laatuun maksimikuutioiden suhteen. Silleen jokainen ymmärtää et metsästä raivataan kaksihaarainen pois vaikka se kasvaisi eniten. Se miten se häviää JK metsästä on mysteeri.

    R.Ranta

    Saivartelua!

    Perko

    Ilomantsin tunnen nuoruuteni yliopistona.  Nykyisiin käyn  tuttuja tapailemassa  ja  joskus hillasuolla josta samalla reissulla  näkee metsänhoidon muutoksen. Silloin ennen  tapasin ilomatsilaisia rehtejä ihmisiä ja muutaman heidän vastakohtiaan.  Muutaman häikäilyttömän  puu – kuriirin ja  liikkeenharjoittajan.  He ovat  muuttaneet jo  tuonpuoleiseen,  ennusteen mukaan siellä ei lämmitys lopu!  Omaa metsää ei ole Ilomantsissa.

    Visakallo

    Niin R.Ranta, jatketaanpa sitä saivartelua: Miksi R.R. raivaat metsiäsi?

    Rukopiikki

    Lapin lääni on kasvuoloiltaan laajempi käsite kuin muu suomi yhteensä. Torniossa saavutetaan Pohjois-Karjalan lämpösummia ja Rovaniemellä Kainuun lämpösummia. Lämpösummakäyrät menee sillä lailla vinoon että länsiosassa lämpäsummat on samoilla leveyksillä paljon suuremmat kuin idässä. Suurten jokien varret kaikkialla suotuisampia. Kasvuoloista saa käsityksen kun kertoo kunnan ja kylän. Onhan Sodankyläkin jo koko Pirkanmaan kokoinen.

    Perko

    Puukilta  hieman venyy ajatus noissa tuloissa  ja niiden päivämäärät  alkuperästä tilinpäätöslukuina.  Menköön ihan sama miulle.  Havaintoni  on vahvistunut etteivät kirjoittajat tunne eivätkä opi  rahaa tuottavaa  puuntuotantoa .  Ovat edelleen  huijareiden armoilla kuin satavuotta sitten.   Toistavat papukaijan tavoin samaa liturgiaansa.

Esillä 10 vastausta, 11,951 - 11,960 (kaikkiaan 12,521)