› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,941 - 11,950 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 1 194 1 195 1 196 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 24.7.2024, 08:26

    Arvometsän puustopääomat osoittavat päinvastaista.

    Puuki 24.7.2024, 08:27

    Arvometsä onkin yhden totuuden firma joka mainostaa häikäilemättä.

    Ammatti Raivooja 24.7.2024, 08:43

    Hoitamattomuuden syyt eivät mielestäni katso sitä kumpaa metsänkasvatusta harjoittaa. Onko jk hoitorästejä edes mahdollista inventoida. Ne on vaan sekametsiä, mistä ei päätehakkuussa tule kovinkaan paljoa puuta.

    A.Jalkanen 24.7.2024, 09:12

    Miten Puuki lasket tuon suuremman puuston heikomman tuoton, otatko huomioon metsän ulkopuolelle sijoitetut rahat? Nämä ovat eri yksilöillä erilaiset joten voi olla tarpeen tarkastella ainakin rinnalla ja lisäksi myös pelkästään metsään sijoitettua pääomaa. Sen tuotto voi olla hyvä jossain jk-metsikössäkin jonkin aikaa. Lisäksi vajaatuottoinen vaihe on myös jaksollisen mallin alkupäässä ja loppupäässä, kun kasvu on pienempi kuin kiertoajan keskikasvu.

    Sitten jos metsätila on kokonaan jatkuvassa tuotannossa tai jaksollisessa, niin millainen on arvokasvu tai hakkuutulo vuosittain ja näiden osuus puustopääomasta? Kumpi on silloin kiinostavampi asia, tuottoprosentti vai tuotto euroina? Onko niin että jakaudumme tässä kahteen heimoon?

    Timppa 24.7.2024, 09:30

    Metsässä, jonka puusto koko ajan vähenee ja vuosikasvu pienenee voi tuottoprosentti olla vain negatiivinen.

    Esi-isät hävittivät lähes totaalisesti Suomen metsät harsintahakkuilla.  Heidän kunniakseen on sanottava, että vastineeksi saatiin pitkälle kehittynyt teollisuusmaa.

    Puuki 24.7.2024, 09:35

    Päätehakkuusta saatava suurempi summa korkoineen pitää ottaa huomioon tuottovertailussa.  Taimikon heikompaa keskikasvua vastaa jk-metsässä usein toistuva puuston PPA:n laskeminen alas ja siitä johtuva kasvutaantuma.    Tuotto euroina on kiinnostavampi koska 2 % 200:sta on enemmän kuin 3 % 100:sta.

    A.Jalkanen 24.7.2024, 09:41

    Se on mielenkiintoinen kysymys millä kriteereillä esimerkiksi Fiskarsin metsien hoito olisi vastuullisempaa ellei avohakkuita tehdä lainkaan? Maiseman muutos on selkeä vaikutus ihmisille, mutta väliaikainen, samoin sienilajiston muutos. Yhtiön mailla on niin paljon suojeltua ja varttunutta metsää että peitteistä metsää vaativakin lajisto säilyy.

    Onko kyseessä kommunikaation puute eli asukkaat pitäisi osallistaa suunnitteluun? Asukkaat eivät tiedä miksi avohakkuita tehdään ja mitä sitten seuraa ellei tehdä. Tuleeko esimerkiksi kaarnakuoriainen vanhaan kuusikkoon tai onko jo tyvilahoa. On monesti havaittu että osallistaminen parantaa tilannetta vaikka kaikkia toiveita ei saada toteutukseen.

    mehtäukko 24.7.2024, 09:51

    ”…asukkaat pitäisi osallistaa suunnitteluun? Asukkaat eivät tiedä miksi avohakkuita tehdään…”

    Niin kauan kuin omistusoikeus on kunniassa, sivulliset pysykööt ilman paksua kukkaroa sivussa naapuriensa asioista. On asukkaiden oma häpeä pysyä nyky-aikana ummikkona tällaisesta asiasta.

    A.Jalkanen 24.7.2024, 10:23

    Kiitos Puuki. Itsekin olen taipuvainen ajattelemaan noin että on parempi ajatella kaikkia pääomiaan kokonaisuutena, ei pelkästään metsään sijoitettuja pääomia. Silloin tietää ottaako pääomaa metsästä pois vai jättääkö sinne enemmän. Sekä eurot että prosentit huomioiden, ja myös riskien hajautuksen. Hesarissa oli juuri juttua karanteenituhoojista…

    R.Ranta 24.7.2024, 11:49

    Valtaosalla täällä kirjoittavista on kymmeniä vuosia metsäalalla vallalla ollut käsitys, puumäärän tuottaminen on kannattavuuden synonyymi eli samaa tarkoittava asia. Määrän maksimoiminen puolestaan yleensä tarkoittaa voimaperäistä jaksollista kasvatusta.

    Puun tuotos ei kuitenkaan ole kannattavuuden kansaa yhtenevä asia. Kannattavuuteen vaikuttaa monet monet muut seikat kuin tuotannon määrä. Niin on jokaisella alalla. Metsä ei poikkea millään tavalla tässä suhteessa. Kaiken lisäksi monesta muusta alasta poiketen korko nousee aivan ratkaisevaan asemaan metsätaloudessa, tavattoman pitkään kestävän investointien tuloutumisen vuoksi.

    Jos on liikaa metsässä, puut estävät näkemästä metsää puilta. Taloudellinen tarkastelu edellyttää huomattavasti laajempaa näkökulmaa.

     

Esillä 10 vastausta, 11,941 - 11,950 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 1 194 1 195 1 196 … 1 251 1 252 1 253