Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,931 - 11,940 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Berza

    Perko siis kasvattaa jatkuvasti Ilomantsissa. Onhan siellä hyvinkin reheviä alueita, joissa tätä voinee hyvinkin kokeilla, mikäpä siinä. Tosin tämä entinen Ilomantsilainen metsäalan asiantuntija, nykyinen kansanedustaja kirosi tämän mallin olevan metsän tuhoamista.🤔

    MH.lla on vain Suomussalmella ja lapissa isommat koealueet, kylläkin retkeily ym suojelu alueillahan tuo on luonnollista, tosin niissä ei ole taloudellinen tuotto pääosassa. Minulla ei ole tiedossa omilla tantereilla yhtään tunnettua jk metsää. Kylläkin pienialaisia kuvioita löytynee, ihan omalta maaltakin, mutta en pysty uskomaan, että omat tilukseni suuremmassa mitassa olisivat tuottavanpia tässä mallissa.

     

    Visakallo

    Perkon linkittämästä tekstistä näkyy unohtuneen talouspuoli jostain syystä kokonaan pois:

    Tavoitteita jotka voivat vaikuttaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn valintaan käsittelytavaksi:

    • metsän virkistyskäyttöarvon ylläpito tai lisääminen
    • maiseman ylläpito tai parantaminen
    • monimuotoisuuden ylläpito tai lisääminen
    • porotalouden edellytysten turvaaminen
    • riistan elinympäristön ylläpito tai parantaminen
    • metsätaloustoiminnan jatkuminen ao. kohteilla.
    käpysonni

    Nykyään on yhä enemmän metsänomistajia, jotka eivä halua tehdä aukkohakkuita metsissään, vaan valitsevat jatuvan kasvatuksen mallin. Eikä siinä mitään väärää olekaan.  Mikään laki ei veloita maksimoimaan metsän tuottoa, niin kuin joskus menneisyydessä on asian laita ollut. Kyllä useimmat ymmärtävät että jatkuvassa kasvatuksessa ei maksimikasvuihin- ja tuottoihin päästä, mutta ei se tämän mallin valinneita häiritse, kun se ei olekaan heidän tavoite, he suosiolla tyytyvät vähempään, varsinkin kun ei ole mitään taloudellista pakkoa päästä maksimituottoihin.

     

    Mielestäni tämä kiistely asiasta tällä palstalla on välillä turhan fanaattista, mutta onneksi niitä fanattisimpia on kummallakin puolella vain muutamia. Ei ainakaan minua häiritse pätkääkään, vaikka jotkut on  valinneet metsissään jk-mallin, ei se ole minulta eikä keneltäkään muulta pois.

    Jovain

    Perkon metsät eivät ole ”virtuaali tai satumetsiä”. Ovat jatkuvan kasvatuksen metsiä, tällä hetkellä ilmaistaan mieluusti jatkuvapeitteisen metsinä. Tuskin Perkon metsiä on tehty ”mihin vaan metsään”.  Missä ovat vastustajien jk metsät, esiinnytään kuitenkin asiantuntijoina. Hoidetut jk metsät eivät ole alempi tuottoisia, siitä on näyttöä ja tuloksia on esitetty näilläkin palstoilla. Sitä vastoin suositusten mukainen jk aiheuttaa paineita jaksottaiseen metsänhoitoon. Tuetaan myös, maksetaan tukea tällä hetkellä viiden vuoden välein. Jk metsänhoitoon ei ole maksettu. On huomattava pääoman tuki jaksottaiseen metsänhoitoon. Jk metsänhoitoa suositellaan mieluummin suojelun ja ympäristön hoitoon metsinä. Ei hyvä.

    Timppa

    Nuo jatkuvaa kasvatusta toivat eivät tietenkään ymmärrä, että he samalla heikentävät metsäalan työttömyyttä ja Suomen hiilinielua.  Jos nämä olisivat tiedossa, niin mielipiteet saattaisivat muuttua.

    Visakallo

    Käpysonni kirjoitti tuolla edellä mielestäni asiaa. Kanssakeskustelijoiden nimittely mm. laskutaidottomiksi ei kuulu asiallisiin metsäkeskusteluihin.

    Gla

    Käpysonni: ”Ei ainakaan minua häiritse pätkääkään, vaikka jotkut on  valinneet metsissään jk-mallin, ei se ole minulta eikä keneltäkään muulta pois.”

    Timpalta hyvä huomio, kun puhutaan laajemmasta mittakaavasta, jota avohakkuiden vastustajat tavoittelevat. Metsätalouden harjoittajan valinnan lisäksi toinen asia on se, mitä ns. asiantuntijat menetelmästä sanovat eli tehdäänkö metsissä vääriä ratkaisuja virheellisen tai valikoivan tiedon perusteella. Minusta tämä on kaikkein kiinnostavin asia. Jos joku pilaa metsänsä siksi, että markkinointi onnistuu syöttämään liian optimistisia odotuksia, se on ongelma. Ei se, että joku tekee harkitusti harsintahakkuun.

    Perko

    Metsähallitus;  Tavoitteita jotka voivat vaikuttaa jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn valintaan käsittelytavaksi:    metsätaloustoiminnan jatkuminen ao. kohteilla.

    Peruste on  ratkaiseva  verratessa  sitä vaikka hylkyynsä jätettyihin raivioihin  ja tuottamattoman, yhteisillä varoilla  tuetun raatamisen  kynnöksiin!   Koulutuskäytössä vastaava maahan poljettu raha tuottaisi monin kerroin paremman tuloksen ja ihmisille  hyvää mielekästä tehtävää.

    Jovain

    Kovaa peliä Suomalaisessa metsänhoidossa. Luontaisella metsänhoidolla pyritään korvaamaan jaksottaisen metsänhoidon puutteita. Suojelun ja ympäristön hoidon puutteita ja pyritään korvaamaan vielä tavalla, joka lisää suojelun ja ympäristön koidon puutteita. Vajaatuottoiset ja hoidon puutteessa olevat metsät lisääntyvät. Ongelma nähdään jk metsänhoidon ongelmana.  Arvometsä ja siihen liittyvä tutkimus osoittaa toista. Luontaisen metsänhoidon uusiutumisen ja sen tuoton. Huomattavan korkeilla puustopääomilla ja oikeilla valinnoilla myös jatkuvuuden. On aivan muuta, kuin jaksottaisen paljaanmaan uusiutumattomat, hoidon puutteesta kärsivät ja usein vajaatuottoiset metsät. Näkyy jo valtakunnan metsien inventoinnin tuloksissa.

    Puuki

    Jk:n metsä on yleensä aina vajaatuottoinen , kun harsitaan taimien syntymisen turvaamiseksi PPA 11-8 m2/ha tilaan.

    Mitä suurempi puustopääoma jää jk-metsään sitä heikommin pärjää tuotosssa suhteessa tasaikäiseen metsään.

Esillä 10 vastausta, 11,931 - 11,940 (kaikkiaan 12,526)