Timppa: En minä tavoittele maksimaalista puumäärää vaan maksimaalista kasvua. 

Mikäs ero niillä on?

Minun pitää saada tehty investointi korkoineen takaisin. Eihän investoinissa ole muuten mitään mieltä.

Olen pahoillani Timppa, kun en ymmärrä sinua parhaalla tahdollanikaan.

AJ:n lainaus: Keski- ja Itä-Euroopan tuhojen tutkimuksissa on havaittu puuston kuolleisuuden olleen korkeinta tasaikäisissä ja puhtaissa kuusikoissa ja pienintä nuoremmissa sekametsissä.”

Kuulostaa uskottavalta, vaikka kriteeri ei olekaan minulle varmuudella selvä. Erirakenteisessa sekametsässä on vain muutama tukkikokoinen kuusi, joten jääkö vahingot niiden kuollessa pienemmäksi puiden vähyyden takia vai tarkastellaanko nyt kuolemissa varttuneiden kuusten osuutta? Eli jos 25% varttuneista kuusista kuolee, merkitys tasarakenteisessa kuusikossa on erilainen kuin erirakenteisessa sekametsässä. Jutun mukaan yksittäisen puun riskiä ei tunneta, mutta sen uskotaan olevan tasarakenteisessa kuusikossa suurempi kuin erirakenteisessa ja/tai sekametsässä.

Aukossa tekemäni havainnon perusteella maaperän kosteusolot vaihtelevat suuresti yhden kuvion alueella, joten tasarakenteinen kuusikko on yleensä huono ratkaisu. Erirakenteisuus ei ole lääke, kun kyse on kasvupaikalle sopivasta puusta. Mänty ja koivu saavat juurensa syvemmälle kuin kuusi, joten sekametsä on ratkaisu. Erirakenteisuus on metsän terveyden suhteen hyvä, kun päällä on pioneerilaji ja alla kuusi, mutta tämä ei ole ratkaisu kuivuudesta johtuviin ongelmiin. Päädyn siis siihen, että jk ei liity tähän kysymykseen millään tavalla.

Minusta Timppa perustelee näkökantansa niin hyvin, että soisi vastaväittäjienkin ottavan hänestä esimerkkiä! Ajallaan hoidetun metsän kiertoaika on olennaisesti lyhyempi kuin myöhässä hoidetun tai hoitamattoman. Minua on aina ihmetyttänyt, että koroista puhuttaessa ei juurikaan kiinnitetä huomiota metsän kiertoaikaan.

Aika ihmeellisiä nämä väitteet jk:n paremmasta tuottavuudesta tuntuvat olevan ,kun monesti tasaikäistä metsää laitetaan jo sen ikäisenä aukoksi ,jossa jk-puu on ehtinyt vasta taimen   mittoihin ( 1-1,5 metriä). Sitten on jännitettävä(seuraava sukupolvi jännittää) kasvaako puu tukin mittoihin ,vai ehtiikö kuusipora tuhota sadon sitä ennen. Puun korkea biologinen ikä altistaa kaikille tuhoille

Ja näinhän se ammattimaisesti hoidetussa metsässä menee ,että kuusikko nurin 45-55 vuoden iässä ja männiköt 60-70 vuotiaina. Jk:n tuotokset ovat valmiita vasta yli sadan vuoden iässä ,jos Luoja suo ja hehtaariltakin niitä kertyy kapoalemääräisesti jaksottaisen menetelmän tuotosta vähemmän.

Jk- tilan isäntä ei käytännössä pysty myymään koskaan puita ,jotka ovat saaneet alkunsa hänen elinaikanaan ( ellei myy kuitupuina) . Jaksottaisella puolelle isäntä pääsee myymän elinaikanaan koko sadon ,jonka on nuoruusvuosinaan istuttanut tai kylvänyt .

Annelin kommenttiin. Erirakenteinen sekametsä ei poista riskiä, joka syntyy kuivassa paikassa olevan kuusen järeytymisen myötä. Toki silloin kuolee vain vähän kuusia eli kyse on oireiden lievittämisestä. Ratkaisu on kasvattaa kuivuutta kestäviä puulajeja kuivumiselle alttiilla paikoilla.