Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,901 - 11,910 (kaikkiaan 12,622)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Ammatti Raivooja

    Eikös ne 40-vuotiaan aukkohakatun metsän rahat nimenomaan sijoiteta metsäfirmojen osakkeisiin, jotka tuottavat 7%? Miksi pitää pystyssä ja toivoa parasta kun metsäfirmat on viritetty huippuunsa tuottamaan?

    Timppa

    Ei ole pienintäkään ongelmaa yhteismetsässä,  Sopuisasti menossa 17. vuosi.

    Onko se agressiota, jos kertoo faktoja?  On tietysti epämiellyttävää, kun joutuu tunnustamaan olevansa väärässä.

    Meillä on mitattua dataa erilaista metsäasioista jo 90 vuoden ajalta ja lisäksi omakohtaista kokemusta ja silmät päässä.  Teollisuus  tai metsäammattikunta ei vaikuta meidän päätöksiin vaan halu kasvattaa metsämme mahdollisimman kasvaviksi.  Hyödymmekö vai seuraava sukupolvet on toissijaista.  Meidän lisäksi myös muutkin suomalaiset hyötyvät.

    Jos teollisuus kertoo faktoja, niin onko se vastustusta?

    Mistä ihmeestä tuo 0-korkoväite tulee?  Biologia määrittelee miten metsät kasvavat.   Metsille ei koskaan voi saada kestävästi kuin arvonnousun ja  tuon puumäärän tuoton.  Se olisi jatkuvalla kasvatuksella ehkä 60 % nykyisestä, minkä tiedämme, koska vieläkin on joku harsintakuvio uudistamatta.

    Metsä on samanlainen kuin pörssiosakkeet.  Molemmissa arvo määräytyy ennustettujen tulevien tuottojen perusteella.  Siksi päiväntuotto metsän arvoon verrattuna on aina pieni.  Pörssiyhtiön osakkeiden arvonnoususta ei hyödy ellei omista niitä.  Sama päätee metsäänkin  Kuten osakeyhtiössäkin tulosta metsässäkin voi parantaa myytävää+ lisäämällä ja/tai myyntihintaa korottamalla.  Itsekukin voi sitten harkita mikä on viisasta ja mahdollista.  Yksikään yritysjohtaja eri taida sentään valita  nousevilla markkinoilla tuotannon  supistamista.  Mielenkiintoista on nähdä, että näillä palstoilla sellaisia esiintyy.

     

    Perko

    Timpan menetelmä  ja vertaukset  kertoo paljon,  toiminta on enempi  kuin hakkuuyrittäjällä eikä metsän omistajalla: Rakennusalan yritysten ahdinko tuntuu vain jatkuvan. Eli rakennusalan konkurssit nähden viime vuoden vastaavaan aikaan ovat jopa 80 prosenttia …  2024 .

    Timppa

    Rakennusliikkeen johtajalla ja metsänomistajalla on todella iso ero.

    Rakennusyhtiön toimitusjohtaja ei voi koskaan varmuudella tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu.  Niin  paljon  on kiinni markkinoista ja myös henkilökunnasta.  Markkinat voivat yllättää.  Henkilökunta tuottaa myös ongelmia.  Voivat siirtyä kilpailijan leipiin tai poistua muuten ja uusien korvaaminen voi olla hankalaa.  Sillä kokemuksella, mikä minulla on, niin rakennusliikkeen johtajan onnistuminen on täysin  sattumanvaraista.  Hyvä menestys saattaa johtua suhdanteista ja huono samoin.

    Kun teen aukon ja istutan siihen taimet, niistä kasvaa puita luonnon määräämällä tavalla eivätkä nämä puut mene kesken kaiken rajan taakse naapurin puolelle.

    Kuten olen usein kirjoittanut, että pitää kasvattaa:

    Oikeita puita, oikeilla paikoiolla, parhaissa oloissa.

    Yksinkertaista.  Ei mitään  temppuja.  Näin menestyy metsänkasvattaja.

    Jovain

    Yksinkertaista on myös jk metsänhoito. Kannattaako kokeilla ainakaan täällä vastustajien opeilla. Lisätään esim. valon määrää, joka on olennainen osa metsän kasvatusta. Jos se ymmärretään väärin, voi olla haitaksi. Valon määrää on lisätty, sanoisin ruhtinaalisesti, mutta tulokset ovat olleet huonoja. Tulokset voisivat olla parempia, jos annettaisiin luonnon hoitaa sen valon määrän. Eli annettaisiin luonnon kasvattaa (osoittaa) uusiutuvat metsät. Pakottamalla metsä uusiutumaan antaa sen huonon tuloksen  ”Keskitytään mieluummin kasvattamiseen”, AJ antaa hyvän ohjeen, mutta kuitenkin yleimenetelmästä kaikkialle metsiin, ei vaan suojelun ja ympäristön hoitoon.

    Perko

    Ymmärrystä  on kuin valmiin  talon hajotuksessa.  Tuottavaa konetta ei kannata  hajottaa on hyvä neuvo voi tehdä johonkin erilleen uuden!

    R.Ranta

    Timppa hyvä, kun tavoitellaan maksimaalista puumäärää, niin se juuri tarkoittaa, että koron ajatellaan olevan nolla. Sinun pitäisi vaivautua vähän perehtymään metsäekonomiaan, mitä mm. metsänhoitajille nykyään opetetaan, eikä keksiä omia juttujan ja paasata niitä.

    Metsään tehtävä investointi on saatava korkoineen takaisin, että siihen olisi taloudelliset perusteet. Silloin kun näin on, asia on aivan ok, olkoot hoitotapa sitten mikä hyvänsä. Vaadittavan koron suuruudesta meillä kaikilla on oma metsänomistajakohtainen näkemyksemme. Jos joku tyytyy nollakorkoon, niin sekin on aivan ok.

    Oleellista on, että ymmärtää mitä on tekemässä. Sitä hämmästelen, jos metsänomistaja ei ole kiinostunut koron merkityksestä, joka on aivan oleellinen osa metsätaloutta.

    Aivan samoin mm. pörssioiosakkeiden oikeaa arvoa pohditaan. Korkoa käyttäen muutetaan tulevaisuuden tuloja ja menoja nykyarvoiksi. Aivan kuten metsätaloudessa tavoitellaan maksimaalista NNA:ta.

    Timppa

    En minä tavoittele maksimaalista puumäärää vaan maksimaalista kasvua.  Tämä on tietenkin eri asia.  Nousevien puunhintojen aikaan on tosin miellyttävää omistaa paljon puuta, jota meillä sattuukin olemaan.   Metsätalouden kannattavuus on aivan eri asia kuin NNA.

    Me emme tiedä tulevaisuutta.  Kaikki RR:n laskelmat ovat silkkaa itsepetosta ja potaskaa.  Saammeko uudistusinvestoinnille tuottoa 2, 12 tai 20 %.  Sitä on turha metsiä uudistettaessa pohtia.  Meillä metsät uudistetaan mahdollisimman varmalla tavalla.

    Kuten kirjoitin, niin jatkuvaa kasvatusta harjoittavat tavoittelevat jatkuvasti pienenevää  kasvua, mikä on mielestäni kummallista niukkuustuotetta kasvatettaessa.

    Ammatti Raivooja

    Miksi pörssiyhtiöt hoitavat metsiään samalla tavalla kuin Timppa eli tehometsätalouuden keinoin? Eikö näitä metsänhoitajia sitten palkata vai eikö uskota näihin vaihtoehtoisiin menetelmiin? Tai jotenkin uskomatonta kuin kaikki muu uusin mahdollinen teknologia on käytössä ja kaikki maailman tieto alasta ja silti: tehometsätaloudella mennään, uskomatonta. Tai kun sanot et ne yhtiöt haluaa vaan ilmaiseksi sun puut mutta samalla tekevät itse ihan samanlailla puunkasvatuksen. Valmistuuko pelkkiä työttömiä kun ei ole tilausta vaihtoehtoisille metsänhoitomenetelmille?

    Eikös Lapissa ollut juuri kovat helteet? Ei oo helppoa tampata sielläkään.

    Senkin perään kyseltiin, että onko metsässä työskenteleviä JK:n kannattajia ja aika yksiselitteisesti ei ole. Tavallaan se yliopistimaailma on niin kaukana metsästä ja luullaan, että koulutus korvaa käytännön kokemukset. Arvometsäkin on keksinyt teorian miten jokainen metsä voi olla jatkuvan kasvatuksen metsä mutta jokainen Jovainkin tietää, että niitä ei joi pakottaa.

    Perko

    Sille se haiskahtaa, ”En minä tavoittele maksimaalista puumäärää vaan maksimaalista kasvua”….–” on tosin miellyttävää omistaa paljon puuta, jota meillä sattuukin olemaan.”….”jatkuvaa kasvatusta harjoittavat tavoittelevat jatkuvasti pienenevää  kasvua,”    ”Jos teollisuus kertoo faktoja, niin onko se vastustusta”      

    — Outoja  pohdintoja nuo . Jenkeissä  samantapaisista  sekoiluista  eivät  enää laittaneet jatkoon.

    PS; teollisuus repii  24 % tuottoa ja  nöyrä mo tamppaa iloisen  tietämättömänä  0 – 1,5 % parasta puuta molokin kitaan!

Esillä 10 vastausta, 11,901 - 11,910 (kaikkiaan 12,622)