45 k€ tekee 24 k€ 10 vuodessa.  Höpöpuhetta että jk-metsästä tulisi 210 k€ 10 vuodessa.  Jk:n myyntitulo on niin paljon heikompi, että 45 k€ etumatkaa ei kurota kiinni 10 vuodessa.   Mulla muuten oli vuoden korkotulo päätehakkuumetsien kantorahoista tuo yli 90 %.  Siinä jää jk-metsäläinen toiseksi väkisin.

Perko on saanut jk-metsät sellaiseen tuottoon, että siinä koetellaan jo biologiankin rajoja. Juuri tämän takia haluaisin niihin metsiin päästä tutustumaan. Olen yli 40 vuotta yrittänyt virittää omia metsiäni niin hyvään ja kestävään tuottoon, kuin se yleensäkin Päijät-Hämeen pohjoisosien maapohjilla ja pienilmastossa on mahdollista. Perko on lämpimästi tervetullut tännepäin tutustumaan ja samalla hieman opastamaan, miten pääsisin kehityksessä lähemmäs Perkon saavuttamaa tuottotasoa.

Jk:n myyntitulot eivät ole heikommat, yhtiöt ostavat puuta ja myös maksavat siitä. Siirtymävaihe ei myöskään ole heikompi. Hyvä siirtymävaihe on, kun kasvatettavaa metsää, taimistoa tai muuta metsää on valmiina. Tyhjäkäyntiä tulee vähemmän ja säästöä metsänhoitoon. Paljaan maan laskelmilla ei oikein ole kysyntää. Eihän siinä, jos rahastot ja muut metsään sijoittajat ovat tämän huomanneet, mutta usein myös kielteisessä tarkoituksessa. ”Putsari paikalle” ja helposti tuplattuna.

95 % metsänomistajista vain on ihan toista mieltä. Eikä jk-puu ole ostajien listalla kärkipäässä. Ostavat vain ,mikäli on pulaa puusta. Silloinkin hinta on kaukana keskiarvon alapuolella .

40 vuotta sitten oli 100 %  uskollisia  klustereille ja taimitarhoille.  Hakkuita valvoi  yhteiskunta  ddr tavoin mhy neuvonta  johti tehtäviä niin kuin metsähallinto käski. Vakuudet talletettiin  ja vapautettiin vasta kun tamppaus oli hyväksyttyjä ja istutukset  parsittu.   Saavat  miun puolesta olla  mitä mieltä   hyväänsä.  Ei silloinkaan  kukaan heistä  halunnut ymmärtää rahallista metsänomistajan etua.  Suorittava jaksaa  olla pää  pensaassa.

— Narisija   myy siitä kynnökseltä tukkia sahalle 12 vuoden välein.     Taitaa ostajat vältellä!