No jos Sauli Valkonen sanoo, että jk metsässä ei kasva kuin kuuset alispuuna ja sinä sanot, että ei pidä kasvattaa niitä niin tämä ketjuhan olisi taputeltu ensimmäiseen sivuun. Väkisin metsän pienimmät puut saavat vähiten kaikkea. Mutta silti niitä vaan kasvatetaan.

Tammi vaatii nopeasti valopuuaseman kasvaakseen vaikka syntyykin varjoon. Siinäkään ei kasva vielä kovin kummoisesti Suomen oloissa. Koivua ja tervaleppäähän minä kasvatan hupsu. Ja mäntyä.

Tässä sulle laskutehtävä: hiihtokilpailut käydään 5 minuutin aikavälilähtönä. Kesken kilpailun alkaa sakea lumipyry ja puolella hiihtäjistä vauhti hidastuu merkittävästi ja osa menee kilpailun aikana niin huonoon kuntoon etteivät selviä maaliin Mutta kertovat kovista koettelumuksistaan 20 kaverilleen. Kuinka monta ihmistä on katsomossa?

Pyytää kääpä-asiantuntijan  maistamalla varmistamaan  onko oppi tuottanut  oikeaa kääpää.  Eihän sitä nyt  tavallinen  kulkija mistään voi tietää on niin paljon niitä aluskasveja josta just’ just’ tuntee mustikan  ja sananjalan.

Tuottavuuden nostaminen jk-metsän kasvatuksella on useimmiten harhaa joka on helppo osoittaa pötypuheeksi, kun verrataan uudistushakkuun tuloa harsinnan tuloon. Tuhansia euroja /ha enemmän saadaan tekemällä päätehakkuu ja esim. sijoittamalla saatu erotus tuottavasti muualle.

Millä muuten Perko perustelet sitä, että jaksollisen kasvattajan on aloitettava paljaalta maalta, mutta jk-kasvattajalla on kasvatettavat puut valmiina? Eikö tasapuolisessa vertailussa puita pitäisi olla alkutilanteessa kummallakin saman verran?

Jk-metsän tuottavuus ei riitä peittoamaan päätehakkuusta saadun erotuksen korkoa useimmissa tapauksissa koska myös uusi taimikko kasvaa ja tuottaa jatkossa koko ajan paremmin.  Se on ihan selvä asia ja laskelmin osoitettavissa.