Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,831 - 11,840 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Kai palstan päätarkoitus on jakaa tietoa jotta viisastuisimme. Joillakin on sen lisäksi muita tarkoitusperiä.

    Jovain

    Mitkähän nuo tarkoitusperät mahtaisi olla.  En pidä hyvänä, että metsänhoito eriytetään. Ns. jatkuva kasvatus ansaitsee enemmän, kuin suojeluun tai ympäristön hoitoon tai suometsänhoitoon. On yleismenetelmä Suomalaisessa metsänhoidossa. Kieltämättä aiheeseen liittyy paljon erilaisia tarkoitusperiä.

    Visakallo

    Tässä alkaa jo tulla ikävä Jovainin vanhoja puukauppaan liittyviä näkemyksiä! Voitaisiinko vaihteeksi palata niihin? – Miksi Jovain yleensäkään lopetit ne keskustelut?

    Perko

    Jätkä on  kertonut  hyviä ohjeita  noviisi  tamppaajalle  joilla pärjää. Noita  kysymiäni juttuja ei siis sovi pohdiskella  edes,  että onko niitä joillekin jossain  opetettu  vai  pelkästään kielletty mainitsemasta  niin   kuin täällä.  Heikko havaintoni jk  tietämyksen  ja kasvunopeuksien vertailu  erikokoisilla  puilla on satunnaista  koulutetuilla   metsäasiantuntijoilla.  Kieltäminen kysymästä ei paranna  tietämystä, eikä  sen pimittäminen!

    Puuki

    Heikko on Perkon havainto.  Kun on tiedossa jk:n heikompi tuotto, niin siksi sitä ei suositellakaan mo:ille.

    suorittava porras

    Yhtään ei tunnu jk:n kannattajia huolestuttavan paljaan maan osuuden kasvaminen heikon taimettumisen vuoksi maillaan. Aukkoon syntyy aina uusi metsä ja kaadetun puun tilalle istutetaan neljä. Jk:n kaadetun puu tilalle ei välttämättä kasva ensimmäistäkään. Ei edes lähitienoolle ennen kun mahdollinen metsäpalo polttaa kuntan ja tarjoaa sopivan kasvualustan tulevalle metsälle. Muokkaushan ei kuulu jk:n toimenpidekuvioihin. Jos maata ei muokata ,ei kasva taimiakaan.

    Yhtenä yllätyksenä saattaa ilmetä jk-puun heikko kysyntä. Sitä ostetaan vain tilanteissa ,joissa puuta on yleisesti niukasti tarjolla. Myös ostavia asiakkaita on vähemmän tarjolla ,kun jk-fanit ovat käytännössä kommenteillaan rajanneet ”paskapaperifirmat” epäsopivina kumppaneina kauppatoimintojensa ulkopuolelle.

    Mistä löytyy sitten urakoitsijoitakaan hoitamaan jk-hakkuita ,kun hakkuut on toteutettu omistajan mielihaluista poiketen tai ”ammattitaidoton” motokuski on pilannut suuren unelman. Puuta on kertynyt niukasti ja kasvamaan on jäänyt vain vähäpuinen rääseikkö. Tuskin monikaan yrittäjä haluaa sotkea näppejään toivottomissa olosuhteissa ja kärsiä lopun ikäänsä mainehaittaa siitä ,että on moiseen savottaan sotkeutunut. Mielikuva jk:n erinomaisuudesta asuu valitettavasti usein vain omistajansa korvien välissä.

     

    Perko

    Puukin  tutkimukset  jatkuvan peitteisen metsän  tuottavuudesta ovat  puutteelliset  ja tieto on oletuksiin  perustuvaa, kokeellinen ja  käytetty tieto  eivät täytä  jk menetelmän arvoja.  Puukilla olisi osaamista helposti selvittää  parikohtaa  jotka ratkaisee  koko jutun!    Olen  nekin tänne  useaan kertaan tarjonnut  mutta  palautteena lauman tyhmä  hörhötys  on  kuitannut ne.

    — Harvennuksen  valoshokki on  olematon  jk:ssa  mutta  umpeen kasvatetussa  kuusikosta avattuna se  on  jo  helposti havaittavissa.

    ” Mielikuva jk:n —-omaisuudesta”;   kuin edellä kertoo olettamuksia millainen käsitys   arvostelijalla on  pelkkä tietämättömyys  humisee päässä.

    Ammatti Raivooja

    Puuki kertoi JK tutkimuksista missä tuloksissa on, että ikävä kyllä ne kärsivät juurikäävästä runsaasti mutta sinä kysyt mikä se kääpä on ja sekoitetaanko sitä muroihin. Et varmaankaan ota millään tavalla näitä huomioon tuottovaatimusta laskettaessa.

    Perko

    Maahan  edellisen  menetelmän  ”istuttamat kiusauksista”  ja taudeista  ei tarvitse  selitellä kun on  haetaan  parempaa tuottavuutta metsäomistajalle.   Taluttaa  paikalle sen  asiantuntijan joka on  aiheuttanut  vaivat.

    Ammatti Raivooja

    Aliskuusien lahoaminen tulee ravinteettomassa maassa isojen puiden viedessä ravinteet eli niinkuin JK:ssa sekä päältä ajelusta ja isoilla puilla vauriotettaissa. Jaksollisessa ei kasvateta riutuvia vaan parhaita eli jaksollinen vähentää lahon esiintymistä. Älä ole hölmö.

Esillä 10 vastausta, 11,831 - 11,840 (kaikkiaan 12,621)