Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,791 - 11,800 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Olisi todella mielenkiintoista nähdä ko. jk-metsä niiden kahden hakkuun jäljeltä. Mitä puulajeja siellä on kasvanut ja minkälaisella maapohjalla.

    Ammatti Raivooja

    Eihän se mikään JK metsä ole kuin ”siirtymävaiheen” metsä. Tukkia tulee paljon hyvällä säkällä kun puiden laatua on toistaiseksi hyvä. Jovainkaan ei taida itse muistaa minkälaiseksi esim. Männyn laatu muodostu näillä lehtomaisilla kankailla sekametsissä luomu metsänhoidolla. 60-70-luvun opein. Jos niistä olisi otettu 8 vuoden välein 220 m3 tukkia, siellä ei kasvaisi enää yhtään puuta.

    Nuakka

    50-luvulta säilynyt alkeellinen metsäsuunnitelma kannustaa jatkuvaan kasvatukseen. Tilamme sen aikainen puusto n.60 m3/ha on varmasti pukannut 100 kuutiota tukkia hehtaarilta kymmenen vuoden välein. Sääli kun pilattiin ikiliikkuja ja turvotettiin metsät avohakkaamalla nykyiseen 140m3/ ha. No ei tosiaan, 90-luvulla uudistin viimeiset leppä/ räkämänty kuviot kuuselle ja koivulle, nyt ne on harvennettu jo kahteen kertaan.

    Perko

    Nuakka  ,  kyllä niin  on ollut  ja edelleen  on neuvonnan jäljeltä kuulemma hoitorästejä  hieman kesken.  60 m^3  kasvaa  lisää   tekemällä  oikeita korjauksia ja  on tuottavampi kuin paljasmaa tai pelkkä taimikko.   Sitä ei tarvitse edes laskea.   Hyvä  kun nykyisin  voi  toteuttaa  ihan omaa oivallusta ja  sitä pitää parhaana ratkaisuna.

    — Sijoitusmielessä noin 100 m^3  puusto olisi näppäimillään mutta  toimivuudeltaan  on hyvä olla reserviä   jotta   kasvusta riittää   myyntiin valita  sopivaa puuta.

     

     

     

    Visakallo

    Olisiko Perko mitenkään mahdollista päästä katsomaan mainitsemiasi jk-kohteita? Ne kuulostavat oikeasti mielenkiintoisilta.

    Timppa

    Tässä yksi kommentti Lähteen satuiluun:

    Vähän yhteenvetoa..
    Lähteen mainostama jatkuva kasvatus ei mahdollista runsaasti valoa vaativien koivun ja männyn kasvuun lähtöä suurempien puiden alla. Tämän näin esimerkiksi Luken jatkuvan kasvatuksen koealalla. Siellä toki syntyi kuusikkoon kuusentaimia. Toisin on tilanne metsissämme Keski-Suomessa. Parille koealalle on syntynyt kuusentaimia minimaalisesti. Jatkuva kasvatus ei ole kestävää, koska se estää kahden pääpuulajimme uudistumisen ja sellaisessa metsässä kuusenkin uudistuminen on sattumanvaraista.

    Luonto suosii voimakkainta. ja luonnonmetsässäkin heikoimmat yksilöt kuolevat. Minulla on referenssikohteena eräs 1911 olleen metsäpalon jälkeen syntynyt mäntymetsä. Siinä heikoimmat yksilöt ovat kuolleet ja metsässä on vain yhden korkuisia puita. Jatkuva kasvatus ei ole luonnonmukaista, koska siinä poistetaan parhaat yksilöt toisin kuin luonto tekee.

    Suomen metsien tilasta kertoo, että vuonna 1851, siis 173 vuotta sitten, säädettiin metsälaki. Pelättiin tukkipuiden loppuvan, minkä vuoksi sahoille määrättiin enimmäismäärät sahattaville tukeille. Jos metsät alisivat olleet kirveen koskemattomia, niin ei muutama vähäinen vesi olisi pysynyt niitä uhkaamaan.

    Kummallista, ettei media käytä minkäänlaista faktantarkistusta, kun Lähde toistaa näitä tarinoitaan.

     

    Nuakka

    Kauanko 60m3 puustoista leppä/mänty/kuusi kuviota pitää hoitaa jk-keinoin että päästään siihen 100 mottia tukkia 8-15v välein hakkuutahtiin? Reilu 30 vuotta odotettiin sinne 90-luvulle asti , sitten meni hermo ja uudistettiin kasvamaan kunnon puuta.

    Perko

    Nuakka,  kun en tunne tapausta , niin en tiiä kauanko.    Lähtöhän on ollut  hyvässä mallissa ja  maaperä kunnossa kun on leppää.   Korjaamalla   sattuneita  virheitä,  ehkä istutuksilla, että  tulee  puusto sopivaan moodiin niin siitä se lähtee ja  kasvu ei katkea.   Leppiä olis ollut mahdollista hyödyntää sopivasti ”lannoitteen” lisääjinä,  niin  varsin teitkin.  Jossain kohdin leppä  tuplaa lustonpaksuuden. Vastaa pituuskasvussa viittä metriä.

    Perko

    Kuhan  Puuki  ha tulo per vuosi on keskimäärin   ylittänyt 500 e niin kerro  toinen kaava.  Ei  sitä  kaavaa tarvitse osata ratkaista  on  helpompiakin tapoja jatkaa kasvatusta tuottavasti, esim kun ei  hävitä metsästä kaikkia puita kerralla. Ai, että  miten on yksinkertaista !

    Tuottavuuden- sama myynninnopeuden  lasketaan  semmoinen sarja funktio ja sen derivointi on äkiseltään hankala.  Metsämiehet osaa kyllä päässään päätelen laskea  niitä erikokoisten  puiden ”fuktioita” ja harventaa  mieleisekseen  vielä säilyttäen  huippukasvun  puustossa.   On  pitkään tehtävä  niitä aukon peruja korjaillen  joita  on neuvonta  metsään tuottanut.

    Visakallo

    Meikäläisen 65-vuotiaana päätehakattu kuusikko tuotti 966 euroa/vuosi alv 0%

Esillä 10 vastausta, 11,791 - 11,800 (kaikkiaan 12,621)