› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,751 - 11,760 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 175 1 176 1 177 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 8.7.2024, 10:39

    Se on  – 30 vuotta myöhässä  ukoilla koko homma.    Toinen systeemi on   myynnistä  monta kertaa edellä, toistettuna tätä  opetusta jo  kymmeniä kertoja täällä.  Äijille  on  hanka käsittää   miten nopeus vaikuttaa.  Puukin pitäis antaa  opetusta  eksponentiaalisesta kasvusta vaikka korkoa korolle.

    A.Jalkanen 8.7.2024, 10:57

    Älä Perko aliarvioi toisten matemaattisia kykyjä. Kyllä me teorian ymmärrämme, mutta sen sijaan me emme usko tuon menetelmäsi toteutuvan ja toimivan pitkäaikaisesti samassa metsikössä. Kun Galileimme (Perko ja Jovain) eivät näytä sitä meille maastossa!

    mehtäukko 8.7.2024, 11:27

    Kun professorit toteavat j-rääisekön loppuvan tuotannollisesti kahteen kolmeen satoon, ”monta kertaa” on hölyn pölyä,- ja 8 vuoden välein!

    Visakallo 8.7.2024, 14:02

    Perko: ”Äijille  on  hanka käsittää   miten nopeus vaikuttaa.”  

    Kyllähän sitä nopeutta on yritetty Perko sinullekin opettaa täältä jaksolliselta puolelta, mutta valitettavasti  se on valunut kun vesi pois hanhen selätä. Koeta jo unohtaa ne kymmenien vuosien aukkojen tyhjäkäynnit. Teet vain itsesi niillä naurunalaiseksi.

    A.Jalkanen 8.7.2024, 14:24

    Jos ajatellaan yhden metsikön tilavuuden kehitystä ajan myötä, Perkon kaikki puut ovat olevinaan koko ajan siinä taimivaiheen ja päätehakkuukypsyyden välisellä vyöhykkeellä, jossa yksittäisen puun tilavuuskasvu on nopeinta mahdollista. Todellisuudessa jk-metsässäkin on puita taimivaiheessa ja päätehakkuukypsässä vaiheessa. Jaksollisessa mallissa eri vaiheiden puut ovat eri metsiköissä. Systeemi on tällöin helpompi toteuttaa ja hallita.

    suorittava porras 8.7.2024, 14:57

    Jos otetaan 100ha:n jk tila ja vastaavankokoinen jaksottaisen tila ,löytyy jk tilalta käytännössä paljon enemmän tuottamatonta maaperää ,jonka puustopääoma on pieni verrattuna jaksottaiseen. Lisäksi ”aukko”(=tuottamaton osuus) kasvaa koko ajan puuston kasvun taantuessa.

    Vielä väittämään siitä ,että odotusaika aukon kohdalla olisi 100 vuotta. Ei pidä paikkaansa. Päätehakkuu tapahtuu nykyään kuusikoissa jo 50 vuoden iässä. Männiköiden kohdalla 60 vuoden kuluttua uudistamisesta. Jk-metsän puu alkaa kehittyä taimesta monesti  taimen ollessa 40-60 vuotias ja puu on hakkuukypsä vasta satavuotiaana.

    Perko sälyttää mieluusti jk:n huonot puolet jaksottaisen haitoiksi ja ottaa jaksottaisen ansiot röyhkeästi jk:n hyviksi puoliksi.

    Perko 8.7.2024, 18:01

    Eivät  uskoneet Galileita vaikka kaikki,  maa ja aurinko oli näkyvissä.  Sama  on Teillä   tamppaajilla  aukossa  on   arvo  tyhjyys  eli nolla,  ”kaikki”  josta kerron  ovat näkyvissä,  saldonkin näkee jostain.   Aukkoakaan ette  usko ennen kuin sen  teille näytän, näinkö on?

    –Puut kasvaa yhtälailla tietämättä systeemistä tai omistajastaan,  eroja on siinä onko niitä yleensä edes olemassa. Aukkoa on väärin kutsua  metsäksi.    Metsä  tunnistetaan  koivumetsänä tai  tammimetsänä . Klusterin isäntä puhuu plantaaseista ja pelikirjastaan.

    Ne suomalaiset kansansadut  hölmöläisistä ovatkin  samaa kuin nykyinen tosi TV.

    Heille joita  pysyvätuottoinen  systeemi kiinnostaa :  Muutoksen   entisestä voi tehdä myös   missä vaiheessa  vanhaa systeemiä vain.  Nuorenmetsän  ja taimikon   muutos on  suht’ helppo heittää jatkuvaan kasvuun.  Kirjallisuudessa on selkeät ohjeistukset.

    Visakallo 8.7.2024, 18:29

    Esität Perko jaksottaisen kasvatuksen tuottamattomana ongelmakimppuna, mutta jk:n hyvin tuottavana ja ongelmattomana. Näin meidän kesken, onko jk:ssa mitään sellaista, josta olisi edes pieni mahdollisuus kehittyä ongelma?

    Puuki 8.7.2024, 19:09

    Trolleillehan ei kannattanut vastata.

    Hohohoijaa on ilmoja pidellyt…

    Jovain 8.7.2024, 19:14

    Onhan niitä tietenkin paljon ihan hoitotavasta riippumatta pilattuja metsiä. Tuskin kuitenkaan keinollisesti Suomen metsät tulee hoidetuksi. Miten suhtaudutaan esim. häiriötekijöihin, niitäkin on. Voi olla tilanteita myrskystä, aina epäonnistumiseen metsänhoidossa. Aloitetaanko alusta, vai voidaanko sopeuttaa uuteen tilanteeseen tai luonnon valinnat metsässä. Nekin voivat tarjota uutta huomioon otettavaa. Vaikea on kuvitella metsänhoitoa pelkästään tasarakenteisena vaihtoehtona, vaikka ”tasapäistäminen” tuntuu olevan sekin muotia.

Esillä 10 vastausta, 11,751 - 11,760 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 175 1 176 1 177 … 1 261 1 262 1 263