Tutkijan kuuluisi olla totuuden puolella, esittää havainnot ja ennusteet.  Itse toimin enemmän tiedon välittäjän roolissa kuin tutkijan roolissa nykyään. Siinä roolissa suosittelen käyttämään jk tietyissä tilanteissa jotka on käsitelty tässä ketjussa aiemmin.

Onpas Perko tänään huonomuistinen. Esimerkiksi lainaus kirjoituksestani Metsämakasiinissa otsikolla ”Vankileirien saaristosta metsämosaiikkiin”:

”Peitteisinä voi hoitaa korvet, karuimmat kangasmetsät, maisemakohteet, vesistöjen suojakaistat, tärkeät elinympäristöt ja lakikohteet. Ekologiset käytävät ja kytkeytyneisyys auttavat avoimia alueita kaihtavia lajeja, kuten metsoa, pyytä, kuukkelia, liito-oravaa ja näätää.”

Lisäisin tuohon vielä määritelmän jota olen käyttänyt monesti: jatkuvapeitteistä kasvatusta voi halutessaan käyttää aina kun edellytykset on – sen aikaa kun edellytykset on.

https://metsanomistaja.blogspot.com/

Miksi ihmeessä Timppa hyvä meillä muutettiin lainsäädäntöä siten, että jatkuva kasvatuskin on hyväksyttävä menetelmä, jos se on niin päätöntä kuin sinä annat ymmärtää?   Metsäyhtiöilläkin on asian kanssa iso ongelma markkinoiden hyväksyttävyyden näkökulmasta ja se koskettaa viimekädessä myös alkutuottajaa. Siksi pidän tällaista kiihkoilua asiassa metsänomistajankin näkökulmasta ongelmallisena, jopa vahingollisena.

Siellä Tapiossakin kamppaillaan näiden ongelmien kanssa – viitaten AJ:n laittamaan linkiin metsätalouden tunnusluvuista. Heillä on tällainen dilemma ongelmana, että pitäiskö pyrkiä vain kasaavirtaan, vaiko ottaa taloudellinen lainalaisuus enemmän huomioon. Ongelma on sama kuin harakalla tervatulla sillalla. Sinusta vaihtoehtoisia sijoituksia ei pidä mitenkään ottaa huomioon metsiin investoitaessa, vaikka sinunkin metsiesi tuotto on vain runsaat 2 %.

Sillehän ei tietenkään mitään voi jos ei tajua sitä minkä takia jk:ta kovin markkinoidaan. Parempi elää tietämättömyydestä, vaikka koko elämänsä, silloin ei tarvitse murehtia. Onhan noita monia asioita, johin ihmiset voidaan manipuloida uskomaan ilman mitään totuuspohjaa. Tarinoihin uskotaan mieluummin kuin faktoihin. Lauseista ei voi päätellä mikä on totta.

Miksi ihmeessä Timppa hyvä meillä muutettiin lainsäädäntöä siten, että jatkuva kasvatuskin on hyväksyttävä menetelmä, jos se on niin päätöntä kuin sinä annat ymmärtää? 

Sitä pitääkin ihmetellä.  Etenkin kun samalla poistettiin kaikki hakkuurajoitteet ja käytännössä myös uudistamisvelvoite.  Siis sallittiin metsien hävitys, jonka kieltäminen  on ollut kaikkien aiempien metsälakien perusperiaate.  Valtiovalta näyttää kyllä usein säätävän pähkähulluja lakeja.  Toisena esimerkkinä taksiuudistus.

Timo Kujala ajoi kiihkeästi lakimuutosta, mutta tuskin hän yksin oli niin vaikutusvaltainen.

Jos kauniisti ajatellaan, niin tarkoitus kaiketi oli saada hakkuiden piiriin sellaisetkin metsät, joiden omistajat eivät halua teettää aukkoja.