Perkolainen…”Rippe tuo harvinaisen  viisasta asiaa  tollo-ukkojen  väliin jota nyökytellen hyväksyn..  Näissä täällä varsin rehevissä  lehtomaissa on  kasvua  ihan toisin ja  ehkä siksi  kommentoijista  harva hyväksyy  totuuksia. Aukosta  poikkeavan  metsäkasvattajia syyllistetään  selluklusterien raaka-aine niukkuudesta ja ” rusinoiden” keräyksestä.  Tai    äijiä vaivaa kateuden kavala kyy..”     Tyypillinen trollin aamen.

Aloitteleva mo esittäytyy esittäen tyypillisesti paikkaansa pitämättömiä käsityksiään alasta. Esim. karulle kankaalle puuston sekaan istutetuissa mä-taimissa ei ole metsätaloudellista mitään järkeä, jne. Trolli lyö tottakai tähän saumaan, että perusteeton tieto leviäisi vaan laajalle.”Rusinoiden keräys” vääristellään trollimaisesti, kun kysymys on metsäteollisuuden mahdollistavan tuottoisan valtamenetelmän siivellä laahustavien jk-laistenkin rimpuilu hatelikoittensa hoitajina. Sitä saa mitä tilaa, mutta vähemmällä tuputuksella.

Sinä Perko olet jäänyt jo lähtötelineisiin jk-hakkuun kanssa, kun päätehkkuumetsä on myyty suuremmalla saannolla ja paremmalla yksikköhinnalla eteenpäin.

Yläharvennuksen ja jk-metsän korjuun hintaero oli viime vuoden talvella 5 € motilta. Saman kokoiset leimikot. Sahojen tarjoamat hinnat on yhtenevät siihen.

Aikoinaan kun tein exeltaulukko-ohjelmalla laskelman lehtomaisen kuusikon jatkokäsittelyvaihtoehdoista, oli aukon teko ja istutus parempi 3 ja 4 % laskentakorolla jo ilman paremman päätehakkuu kantohinnan huomioon ottamista.  5 % korolla oltiin melko lähellä toisiaan. Mutta käytännössähän vanhan kuusikon tapauksessa ei ole kuin yksi hyvä vaihtoehto ja se on aukkohakkuu. (jossain tapauksessa myös  kaistalehakkuu).

Pellervon tilastosta  2023

Pienikokoisia, alle 20 hehtaarin metsätiloja on lukumääräisesti selvästi eniten. Suurimman ryhmän muodostavat 20-50 hehtaarin tilat.  Metsänomistaja on keskimäärin yli 60-vuotias ja hän omistaa 45 hehtaaria metsää. Suurikokoisia, 500-1000 hehtaarin tiloja on  vähän.   Keskimäärin myytiin tilalta reilu 600 m3.

— Harrasteena r-sahureita on ollut tai menetelmän pakosta suurin osa  aukon tekijöistä ja heistä osa valtion palkalla pelkästään.   Kymmenien tuhansien jokainen  mo – ja  euroja tilaa kohden on tampattu innostuksen voimalla, se on usean miljard € arvosta   tukemassa selluntuotantoa.

–Plantaasit eivät  tuottaneet kuluja edes  omistajilleen.  Niitä faktoja ei ole  siinä  Puukin exl. jutussa mukana eikä klusterin taseessa!

A J  ,on  olemassa kasvusta varmaa tietoa ja siihen voi  käyttää simuloinnin  laskuja. Puun säde muutos r  ja pii 3,141592 ovat  kuin  runkomuotokerroin ja vuoden  pituuskin  melko faktoja.  Niillä   ja ymmärryksellä   pystyy  tekemään vertailuja.   Varmennuksen saa  Jouko Laasasenahon taulukosta valmiina .    Sellainen trolli Joukokin ja häirikkö , heh heh!

Husq165R:n omaa toimintaa emme pääse täällä edes arvioimaan, koska sellaista ei ilmeisesti ole olemassakaan. Kirjallinen ilmaisunsa kun  on yksistään Kelan sponsoroimaa keittiökritiikkiä toisten tekemisiä kohtaan.

Eikös JK ole lyhenne sanoista Jää Kausi? Mieti näyttää kun 500m3 kuusikon ensiksi harvennat 150m3, odotat 13 vuotta ja jätät loput siemenpuiksi, niin siellä ei ole enää mitään pystyssä ja siellä ei kasva kuin heinä, pihlaja ja hieskoivu, jos kaikki menee hyvin, että jotain kasvaa. Siinä saattaa olla vielä riesana kiukkuiset google arvostelijat.