› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,701 - 11,710 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 170 1 171 1 172 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rippe 6.7.2024, 16:29

    Jos menen hakkaamaan kuusikon, niin kyseisen organisaation välittämät puukaupat ovat 2 € per m3 vähemmän. Mutta voinhan myydä puut minne haluan.

    Metsien kasvatuksen ohjeistuksessa on oleellista, että samanlaisia käytäntöjä näytetään haluttavan etelään ja pohjoiseen.

    En ole muodin seuraaja. Mutta elämässä olen oppinut sen, että kun itse tienattuja rahojaan hallinnoi, haluaa itse myös muodostaa käsityksen asioista. On paljon asioita, joissa asiantuntijat edustavat tiettyä ”oikeaa näkemystä”. Sijoittamisen maailmassa tätä näkee erityisesti.

    Metsähommissa on jo nähnyt sen, että kukin katsoo metsiä omasta näkövinkkelistään. Puunostaja, sahafirma, sellufirma, luonnonsuojelija, metsänhoitaja, metsätyöläinen, motofirma ja metsänomistaja.

    Omassa lähipiirissäni olen tehnyt havainnon, että prosenteista ei puhu kukaan. Otanta on tietysti pieni.

    Husq165R 6.7.2024, 17:22

    Rippeltä maltillista pohdiskelua.

    En tiedä miten tarkasti olet tätä seurannut, mutta vähänkin poikkeavien metsänhoitomenetelmien syyksi on laitettu ainakin: kaupungistuminen, maanpuolustustahdon väheneminen, työttömyys, nuorten seksuaalisen identiteetin löytämisen vaikeudet, kuntien velkaantuminen.

    Ja sitä rataa.

    mehtäukko 6.7.2024, 17:58

    Kun täällä kerran eri aiheista keskustellaan, ei kai idea ole vain jutuissa vellominen, tai minkä tahansa trollauksen nieleminen? Raja tulee siinä, että puppua kerrotaan totena toteutettavaksi oikeana menettelynä, vaikka se ei sisällä perusteita edes siteeksi.

    Otsikon aihe on ja pysyy marginaalina kannattavan metsätalouden näkökulmasta.

    Jovain 6.7.2024, 19:10

    Hyvinkin yksinkertaista, voihan se olla vaikka ideologista lähtöisin. Työtä toimeentuloa ja hyvinvointia, sen mukaan mikä edunsaajalle antaa tuloksen. Poikkeamia ei sallita ja sitä rataa, tuppaa menemään metsänomistajan kustannuksella. Onneksi näissä pöydissä ei päätetä yhtään mitään, saahan sitä pitää tiukasti kannoistaan kiinni, vaihtoehtojakin tarvitaan.

    mehtäukko 6.7.2024, 19:45

    Niin,  kenellä on ideologiasta lähtöisin?

    Jojovainin tyyli on ollut haukkua klusteri, metsäkoneet, yrittäjät ja ne jotka näitä valinnoissaan jaksollisessa käyttävät. Kaksoset eivät ole kuitenkaan esittäneet todellista vaihto-ehtoa. Ei pätevyys riitä.

    Rippe 6.7.2024, 20:01

    Viittaus Husq:n poimintaan vaikuttimista:

    – Aika merkittävä tekijä metsien kasvattamisen tyyleissä ja tavoissa on suomalaisessa perimisen kulttuurissa. Eli metsäpalstat ovat pirstaloituneet, kun halutaan mieluusti pitää kiinni oikeudestaan ”periä isänmaata”. Kun sitten pienen palstan omistaja asustelee kaukana palstasta, tulee siitä lähinnä taloudellisesti merkityksetön takkapuiden noutopaikka, tai pelkästään ”metsä joka on”. Lukumääräisesti tällaisia palstoja on paljon. Pinta-ala ei ehkä kuitenkaan hirveän merkittävä.

    – Periminen vaikuttaa myös isompien tilojen hoitoon, havaintojeni mukaan. Käytännössä esimerkiksi palstan myynti ei ole vaihtoehto, ja toisaalta hoitoa ei myöskään tarvitse ajatella rahan kautta. Toimeentulo tulee muualta, ja omistus on kenties useammalla henkilöllä. On vain kivaa, kun silloin tällöin tulee puunmyyntituloa. Kaverillani on esimerkiksi tällainen palsta, josta hän on sitä hoitavalle isälleen antanut määräyksen: ”ei avohakkuuta”. Mitään euroihin tai prosentteihin perustuvia argumentteja ei ole.

    – Omat palstaostokseni ovat ”perikunta tapauksia.” Omistajia useita, ja kenellekään asia ei ole ollut kovin merkittävä. Eikä raivausta ole tehty juurikaan, oletettavasti ehkä yksi taimikonraivaus ostettu kullekin kuviolle. Tällöin merkittävin metsänkäyttöä miettinyt taho on ollut paikallisen sellutehtaan luotto-ostaja.

    – Omistajan intressit tekemisen suhteen vaikuttaa myös kovasti. Joku tekee mieluusti töitä palstallaan, jolloin raivauksia tai istutustöitä ei tarvitse laskea eurojen kautta. (Itse kuulun osittain tähän juuri nyt). Toisaalta, kun yhteiskunta maksaa raivauksesta palkkion (noin 20-30 €/h), ohjaa se väistämättä asioita tiettyyn suuntaan.

    – Menee toistamiseksi, niinkuin tässä ketjussa näyttää käyneen. Mutta otan kuitenkin esimerkin: Ylläksellä avohakkuu noin vuonna 1990, kivinen maaperä, ohuelti turvetta. Maanmuokkaus ja istutus männylle. Tällä hetkellä pitäisi raivata, jotta männyt oikeasti saisivat tarvitsemansa tilan. Vaikka raivaus olisi tehty ajallaan, oltaisiin vielä todella kaukana ensiharvennuksesta. Etelä-Suomessa oltaisiin jo ensiharvennus tehty. On päivänselvää, että metsänhoidon metodeissa on tarvetta ajatella erilaisin tavoin, riippuen maan kasvukyvystä. Samankaltainen esimerkki Pallakselta: Metsähallitus ennallistaa ojitettua aluetta. On ollut täysin järjetöntä ajattelua yrittää tehdä suosta metsämaata noin 160km Napapiirin pohjoispuolella, korkeudella 260m. Tämäkin on kuitenkin ollut jonkinlainen totuus joskus.

    – En missään nimessä puolla pelkästään jk:ta. Mutta en myöskään jaksottaista ainoana totuutena. Molemmilla on varmaan paikkansa.

    A.Jalkanen 6.7.2024, 20:17

    Rippe, hyviä ajatuksia. Jos luette tämän ketjun läpi, huomaatte että monet näkökohdat on käyty läpi ainakin kertaalleen. Se on selvä että pohjoisessa tai karulla kasvupaikalla sijoitetulle eurolle ei saa samaa tuottoa kuin toisaalla, joten pitää miettiä tarkkaan ennen kuin sijoittaa. Tätä on kyllä huomioitu metsänhoidon ohjeistuksissa, esimerkiksi kunnostusojituskelpoisuuden määrittelyssä, uudistamisen aikarajoissa ja poimintahakkuussa vaadittavassa jäävän puuston määrässä.

    Timppa 7.7.2024, 00:37

    Minä kyllä syyllistän huonosti metsiään hoitavia sekä tyhmiksi että itsekkäiksi.  Kaikki käyttävät metsäteollisuustuotteita.  Mitä siitä tulisi, jos ne eivät vastaisi niiden  raaka-aineista, joilla on tuotantoresurssit.

    Metsä on monien työpaikka.,  Metsiään huonosti hoitavat vievät ammattilaisilta työmahdollisuudet.  Eikö yhtään hävetä!!!

    Sitten ilmastokysymykset.  Kerätään jotain jätepaperia ja muovia, millä on pienempi merkitys kuin metsällä.  Annetaan metsänkasvun heiketä ja ei näin  oteta ilmastoasioista sellaista vastuuta, mikä olisi mahdollista.

    Valitettavasti nykypolvesta suuri osa tuntuu olevan itsekästä omaan napaansa tuijottavaa sakkia.

    Tyypillistä  on syyllistää metsäteollisuutta, joka tuottaa kuluttajia hyödyntäviä tuotteita.  Näiden syyllistäjien pitäisi lopettaa metsäteollisuustuotteiden käyttö.

    Visakallo 7.7.2024, 07:35

    R.Ranta: ”Paljonko muuten maksaa (raivaus) vieraalla teetettynä yhden litran kulutus bensiiniä, euroa / litra?”

    Ihan hyvä kysymys R.Ranta! Asioita on ihan virkistävää joskus ajatella hieman eri tulokulmasta. Olisiko niin, että litralla saha soi keskimäärin sen reilun 1,5 tuntia? En tiedä tämän päivän taksoja, mutta olisiko lasku metsänomistajalle 40 euro/tunti aika lähellä? Vastaus olisi siten 60 euroa/litra. Eli kun poltin raivaussahassa 500 litraa/vuosi, ja raivattua alaa syntyi 54 ha/vuosi, niin työni arvo oli 30 000 eur/vuosi, eli  555 eur/ha. (Kulut ja Kemerat ovat sitten omat laskelmansa) Minusta ihan hyvä vaihtoehto eläkeläiselle, joka ei halua vain homehtua kotona kuluttamassa keinutuolin jalaksia ja kuuntelemassa kahvinkeittimen rutkutusta.

    Tolopainen 7.7.2024, 08:11

    On se järkyttävää, että joku on eläkkeellä vielä noin ahtaalla toimeen tulon kanssa.  Voisi käydä jumpassa, pyöräilemässä, uimahallilla uimassa tai hirvenpyynnissä syksyisin. On ne Hartolan liikuntapalvelut tosin aneemiset kun katsoo kunnan esitteen. Ei ihme, jos siellä eläkeläinen masentuu. Muuta Pohjanmaalle, täällä voi harrastaa, ei tarvitse masentua kotona.

Esillä 10 vastausta, 11,701 - 11,710 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 170 1 171 1 172 … 1 261 1 262 1 263