On niin tyhmää.  Väännetään rautalangasta.  Kuusentaimi tarvitsee kasvaakseen vapaata tilaa.  Aukossa kasvaa monta vierekkäin ja ne saavat kunnolla valoa ja ne kasvavat hyvin.   Jovainin mielestä tämä on tuottamatonta aikaa.  Minun mielestäni erittäin tuottavaa, sillä aukon ulkopuolisen harventamattoman metsän laatupuut kasvavat myös hyvin.

Harsintametsässä taimi tarvitsee tietysti enemmän tilaa, koska isot puut varjostavat ja vievät ravinteita sekö vettä.   Tämä harsintametsän taimien kasvatuksen vaatima tyhjä tila on tosi tuottamatonta.  Ensiksikin sitä tarvitaan enemmän kuin aukossa kasvatettaville taimille.  Toisekseen siinä taimet kasvavat tosi huonosti.

Kumma, kun näin yksinkertaisia asioita pitää selittää.

En Visa ottanut paljaan maan hinnalla sellaista kantaa, etteikö metsiä tule uudistaa. Paljaan maan arvo vain kertoo toimen kanttavuudesta ja markkinoidenkin käsityuksen siitä. Hyväksyn esimerkilliset metsänhoitotoimesi täysin. Minunkin pitäisi sitä raivurin bensiinin kulutusta lisätä huomattavasti. Paljonko muuten maksaa vieraalla teetettynä yhden litran kulutus bensiiniä, euroa / litra? Sinullahan sitä kului aika tavalla, jos oikein muistan.

Jos omistaa elinkelpoisen metsätilan ja se siirtyy aina seuraavalle 30 vuoden välein, niin se tarkoittaa että perintöveron maksamiseksi on neljäsosa puista aina hakattava aina 30 vuoden välein, jos ja kun perintövero maksetaan aina osalla, josta puunmyynivero on ensin maksettu. Voi tietysti olla, että vähän jää vielä hiluja itsellekin, ainakin hyvillä kasvupaikoilla. 25% x 0,7 on noin 17%, eli noin elinkelpoisen metsätilan perintöveroprosentti. MTK on toki huolehtinut siitä, että ongelma ei koske maatalousyrittäjiä, metsätalousyrittäjien ei ole mitään väliä. Verojen vaikutuksen  ymmärtäminen ja verosuunnittelu on aivan oleellinen osa metsätaloutta.

Hirveän paljon näyttää tunnetta olevan pelissä, kun omia näkökantoja puolustetaan.

Sen verran olen metsiä katsellut tuoreen metsänomistajan silmin, että en kyllä kumpaakaan menetelmää suoraan laita toisen edelle.

Tarkoituksenani on tehdä ylispuuhakkuita, jota harsimikseksi voi kutsua. Juuri nyt mielipiteeni on, että sitä ei voine verrata menneiden vuosikymmenten harsimiseen. Sillä nykyisissä metsissä on istuttamisen seurauksena varsin tiheä puusto, eli on runkoja mistä ottaa. Ymmärtäisin niin, että kun aikoinaan on käsipelillä otettu puita istuttamattomista metsistä, niin sinne saattaa helposti jäädä harvahkoja metsiä, joista ei kenties ole huonolaatuisia haluttu ottaa ollenkaan pois.

Näyttää myöskin selvältä, että jos haluaa elinvoimaisesti useita puusukupolvia samaan kuvioon, pitää luontoa vähän auttaa. Eli nyt ajattelisin niin, että kaveriksi voi istuttaa aukkopaikkoihin jalostettuja taimia. Tätä harjoittelin hyvin pienessä mittakaavassa noin kuukausi sitten, ja hyvin ovat taimet lähtenee kasvamaan. Mukavaa nähdä tulevaisuus, eli kuinka taimet pärjäävät. Kyseessä siis oli hyvin karu kangas ,jossa oli aukkoja harvennukset jäljiltä. Toisessa paikassa oli huonoa taimettumista 30 vuotta vanhalla uudistusalalla.

On tietysti selvää, että kovin puunkasvu saadaan uudistamalla aukon kautta. Jalostuksen hyödyt tulevat maksimaalisena. Mutta ei ole laiskan miehen hommaa sekään, ja vieraan tekemänä aika kallistakin. Juuri kaverini kertoi kohteestaan, jossa kävi laittamassa taimien viereen merkkitikkuja. Tämän jälkeen parina kesänä pitäisi heinää polkea. Sitten onkin varhaisperkaus ja myöhemmin taimikonhoito. Eli kovasti on työvaiheita. En tosin usko, että isot yhtiöt näitä vaiheita tekevät. Olisikohan kuitenkin niin, että istutuksen jälkeen yksi raivaus, ja sitten odotelleaan ensiharvennusta?

Olen tässä myös raivaillut yhtä kuvioita, johon on reilut 10 vuotta sitten istutettu mäntyä. Paikoitellen näkyy istuttaminen vähän unohtuneen, jolloin alkava metsä on tosi tiheää koivikkoa, ja paikoitellen pieniä kuusia niiden varjossa. Tämä sinänsä voisi varmaan olla yksi tapa uudistaakin: Muokkaus + raivaussaha. Ja seuraavaksi voi kysyä, tarvitaanko muokkausta? No, varmaan se riippuu hirveästi maaperästä, eli tuleeko heinää ja vadelmapuskaa.

Maan muokkaamisesta tuntuu olevan aika yhtenevä näkemys, että se tarvitaan. Toisinajattelijoitakin löytyy Youtubesta. ”Gallringsfritt ger högt virkesförrad” – tarjoaa mielenkiintoisen kriittisen näkemyksen maanmuokkauksesta, ja monesta muustakin vallitsevasta käytännöstä.

Rippe..” kyseessä siis hyvin karu kangas, jossa aukkoja harvennuksen jäljiltä..”

Kylläpä neuvoisin vaikka myhistyksen pakeille. On tunnetta ja tietämättömyyttä.

”…vaikutteita eri tahoilta, ja päättämään itse…” on hutera tie. Jos metsänomistajalla ei ole perusasioista selkeää tietoa, muoti vie ja artisti vikisee.

Tuota… metsäserti ei voine olla tuo mitä kerrot. Sinun on ensin oltava ryhmäsertifikaatissa, tai yksin itse ja sen jälkeen sertisäännöt huomioiden tehtävä kaupannysä.

Karu kankaasi ei kyllä uudistu, ennen kuin on puusto väljennetty miel. sp-asentoon. Ja kevyt muokkauskin vielä. Mä-taimien istuttelu metsän siimekseen on vain harrastuslaji.