Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,681 - 11,690 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Mikä on Jojovainilla ”maapohjan tuottamaton aika jk:ssa, jos vuosikymneniin ei elinkelpoisia taimistoja synny+ harvaksi hakatun ”uudistukseen tähtäävän” kasvuhävikki?

    Tolopainen

    Mistä tämä suomalaiskansallinen ajatus juontuu, että metsät jotenkin ovat yhteistä omaisuutta, joiden hoitoa valtion virkamiesten on  lakisääteinen velvollisuus kontrolloida. Myös metsämarjat ovat yhteistä omaisuutta, jotka jonkun pitäisi poimia. Eivät muka saisi jäädä poimimatta, miksi ei nehän kuuluu metsänomistajille. On kyseenalaista laintulkintaa, että kaupallinen marjanpoiminta on jokamiehen oikeutta.

    Puuki

    Paljaanmaan arvojen laskeminen ei ota huomioon käytännön tilanteita joissa päätehakkuupuusto on realisoitavissa heti. Useimmat valintatilanteet on juuri niitä.  2 puupäätä ei osaa tai halua laskea niitä tuloja mukaan joten päättelevät tulevan aivan absurdisti 50-70 vuoden tulottoman jakson. Ei mitään järkeä.  Monissa kohteissa eh tehdään jo vähän yli 20 vuotiseen metsään joskus jopa aikasemmin.

    Perkoa ei auta yhtään kaavan kopiointi kommenttiinsa. Se ei kerro mitään siitä tajuaako ko.herra asiaa matematiikasta. Kaiken esittämänsä perusteella ei tajua.

    Tolopainen

    Jos myyn auton pois ja saan siitä 50k€ jokainen ymmärtää sen tuloksi eikä jää ihmettelemään sen paikan tuottamattomuutta, jossa auto oli parkissa paitsi Perko.

    Jovain

    Jovainilla jk:ssa ei ole maapohjan tuottamatonta aikaa, ei sitä ole Perkollakaan. Ja Puukin kakskymppinen on vielä kehitys vaiheessa ja on tuettua.  Jk metsät eivät ole kansallista omaisuutta, sen paremmin kuin kaupallinen marjan poimintakaan. Jatkuva kasvatus on metsänhoidon vaihtoehto, johon sen harjoittajilla on täysi oikeus. Jk metsänhoito ei myöskään ole mehtäukon hyvin kuvailema toimimaton vaihtoehto, olkoon vaikka lain suosittelema.

    A.Jalkanen

    Ei laki eikä suositukset ota kantaa siihen kumpi metsänkasvatuksen vaihtoehto tulee valita. Jokainen omistaja ja tilanne on omanlaisensa. Kuinka monella muuten päätöksentekoon vaikuttavat 50 vuoden päässä siintelevät tulot? Varmaan enemmän vaikuttaa uudistamisvelvollisuus (laissa ja omassa päässä).

    Eikö se ole mukavaa että meidän vanhempamme tai edelliset metsää omistaneet ajattelivat, että metsän uudistamiseen kannatti panostaa. Jos 1950-luvulla olisi jääty jatkuvaan kasvatukseen eikä olisi aloitettu metsänparannusohjelmia, metsät kasvaisivat nyt puolet vähemmän eikä olisi syntynyt metsä- ja metalliklusteria ja maamme olisi todennäköisesti paljon köyhempi.

    Jovain

    Lain ei myöskään pitäisi tarjoilla toimimattomia vaihtoehtoja.

    suorittava porras

    Kusikot nurin viisikymppisinä ja männiköt kuusikymppisinä. EI jk:lle, toteaa Keski-Suomen suurimman yksityisen metsätilan omistaja maakuntalehden sivulla vastikään kulottamansa uudistusalan reunalla. Kulotettavaa kertyi lehden mukaan tänä vuonna 20 ha. …siinäpä näpertelijöille pohtimista. Isäntä korostaa tekevänsä työt tulevan sukupolven hyväksi ,kuten hänen edeltäjänsäkin ovat tehneet. Tavoitteena jättää tila vähän paremmassa kunnossa seuraavalle isännälle.

     

    A.Jalkanen

    Uudistamisesta huolehtiminen vaikuttaa myös tilan jälleenmyyntiarvoon.

    Jovain

    Tuskin laissa tarkoitetut pienaukot ja poimintahakkuut ovat uudistettavaksi tarkoitettuja. Ovat laissa ja hoidon ohjeissa yksiselitteisesti kasvatettavaksi tarkoitettuja. Aiheuttavat toimimattomuudellaan epämääräistä aikaa ja maapohjan seisokkia. Takaporttina tietenkin on metsän uudistaminen ja viljely, mutta voi myös ”seisokkina” kestää sen 50 vuotta. Ei tämän tyyppisiä metsänhoidon suosituksia pitäisi antaa.

Esillä 10 vastausta, 11,681 - 11,690 (kaikkiaan 12,621)