› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 4 tuntia sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,661 - 11,670 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 166 1 167 1 168 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 5.7.2024, 08:38

    Perko: ”lähtötilanne on  450 – 500 m3  / ha,  aivan normaali  päätehakkuu juttua josta jätetään  se  150 mottia  hyväkuntoisia  puita  6 – 8 m  välein.”

    Voit toki Perko tehdä tuon omaan metsääsi, mutta älä neuvo ketään toista tekemään niin. Kysymys on nimittäin täydestä hulluudesta!

    Perko 5.7.2024, 08:39

    Konneveellä kin  sai kaikista myydyistä rahaa.  Myrskyt ei valikoi kohteita   ja  pyyhkivät  kaiken ja kaikenlaisista harvuuksista  yli Suomen   kun sää on otollinen.  Metsän  hoidosta  on monesti kutsuttu niitä sarvipäitä  avuksi harvoin  hartauksin , ei siinä ole mitään uutta.

    A.Jalkanen 5.7.2024, 08:42

    Prosentit eivät elätä vaan eurot ja ne ovat todellisia.

    Kyllä nna-laskelmassa tulee otetuksi nuo molemmat huomioon. Kun lasketaan uudistamisinvestoinnille yhden kiertoajan oletetut tulot ja menot, saatu tuotto eli korko on se luku jossa nettonykyarvo säilyy positiivisena.

    Ekonomistit muuten sanovat, että useimmiten päätehakkuukypsä metsä kannattaa avohakata eikä jk-hakata. Jk-hakkuun otollisin aloitushetki olisikin varttunut erirakenteinen metsä. Perkon tapa vetää 450 kuutiometristä 150:een ottaa hurjan riskin tuuli- ja hyönteistuhoista. Parempi pyy pivossa eli 450 m3 avohakattua puuta muualle sijoitettuna ja vain pieni osa hakkuutulosta takaisin metsään sijoitettuna?

    Jos metsän ulkopuolelle sijoitetut varat huomioidaan, avohakkaajan kokonaistaloustilanne voi olla parempi. Vaikka metsä tuottaa yleensä vaatimattomasti, on se sijoitusten riskejä hajauttavana elementtinä ja matalariskisenä toimialana paikkaansa puoltava.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsatalouden-kannattavuuden-mittaaminen

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsatalouden-kannattavuuden-mittaaminen/toteutus#section-669

    MJO 5.7.2024, 08:54

    No se jäi sanomatta, että lähtötilanne on  450 – 500 m3  / ha,  aivan normaali  päätehakkuu juttua josta jätetään  se  150 mottia  hyväkuntoisia  puita  6 – 8 m  välein.

    Nyt alkaa tulla melkoista tuubaa. Eikö jk-metsässä pitäisi olla monen ikäistä ja kokoista puuta? Yli 450 kuutioilla metsään ei mahdu, kuin tukkipuita.

    Puuki 5.7.2024, 09:19

    Eihän se 150 m3/ha jätetyn puuston taktiikka pärjää alkuunkaan sille, että myydään myös ne 150 mottia. Niiden hinnalle pitää laskea korkoa .  25 v. 5 %:n korolla on yli 14 k€ tulo jolle 9,6 k€ häviää siis selvästi.

    Timppa 5.7.2024, 09:46

    Minä en RR ymmärrä yhtään.  Tarkoitatko, että olisi taloudellisinta tehdä avohakkuu ja jättää metsä uudistamatta.  Siis sama kuin jättäisi auto huollattamatta kunnes se pysähtyy ja muuttuu romuraudaksi.

    Puuki 5.7.2024, 09:50

    Uudistaminen kannattaa koska munia ei koskaan kannata laittaa yhteen koriin.

    mehtäukko 5.7.2024, 10:19

    Juu Tupessa on monia jk:n asiantuntijaselvityksiä aiheesta. Esim. Metsäkeskuksen Markus Remes tai prof. Jari Hynynen vahvistavat hyvin monet täällä esitetyt jk-satutehtailujen menestyksen uskomukset tyhjiksi. Perkolaisen väittämä jatkuvan jatkuvuudestakin on pötyä.

    R.Ranta 5.7.2024, 11:51

    Aivan hyviä linkkejä nuo AJ. Laskentakorkokin 2-3%. 3% on 50% enemmän kuin 2%. Näitä tunnuslukuja olen kaivannut mm. päätehakkuuta ehdotettaessa.

    En Timppa hyvä uudistamattomuutta tietenkään tarkoita. On vain otettava olosuhteet huomioon investoinnin suuruudessa. Uudistusinvestointi on ongelmallinen pitkän tuloutumisajan vuoksi ja siitähän kenkä puristaa jk:ssakin.

    Regulaatio on oleellinen osa metsätaloutta – vieläkin. Yhteiskunnan pitäisi ymmärtää asettaa regulaatio sellaiseksi, että se johtaa haluttuun tavoitteeseen, kun markkinaehtoisesti toimitaan. Jos esim. halutaan puustopääomaa kasvattaa metsiin, niin viisasta olisi, että vero maksetaan vasta, kun tuloa metsästä realisoidaan. Varsinkin metsätaloudessa, jossa ajat ovat niin tavattoman pitkiä, ylisukupolvisia. Vertaa osakesäästötili. Jos regulaatio on sellainen, että seuraavan sukupolven kannatta myydä metsät pois ja minun kannatta varoa kaikkea yli-invertointeja tässä tilanteessa, niin sitten niin toimitaan.

    Vakavasti auktoriteettikammoisena ratkaisevan tärkeää on, että asiat pitää käydä omassakin päässä, eikä syödä kädestä mitä toiset tarjoaa. Harhalaukauksetkin, joita kaikille tulee, on helpompi kestää, kun päätös on omaehtoinen.

    mehtäukko 5.7.2024, 12:54

    …Ja metsäkammoisena kysyit kuitenkin 4.7.  11:23…?

Esillä 10 vastausta, 11,661 - 11,670 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 166 1 167 1 168 … 1 261 1 262 1 263