› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 7 tuntia sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,651 - 11,660 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 165 1 166 1 167 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 5.7.2024, 06:09

    Minkälaiseen korkoon olet R.Ranta päässyt niissä Pohjois-Suomen männiköissäsi?

    Mitä noihin taimettumisiin tulee, ne eivät koskaan ole itsestäänselvyyksiä, vaikka niille olisi ihmisen toimesta järjestetty kaikki edellytykset. Luonto lopulta ratkaisee, tapahtuuko taimettuminen ja missä laajuudessa. Aina ei edes taimien puulaji ole sitä sitä mitä siementävä puusto on alueella. Katselen juuri ikkunasta alle parikymppistä luontaisesti syntynyttä männikköä, josta en edelleenkään tiedä, mistä asti siemenet ovat paikalle lentäneet. Lähistöllä kun on vain koivuja kuusia sekä suojelualueen sekalehtipuita. Eilinen turvekorpi yllätti myös minut täysin. Hakkuusta on jo neljä kasvukautta, kuusissa ja männyissä on ollut joka vuosi käpyjä, mutta taimettuminen on silti lähes olematonta. Ei ole tullut kyllä vesaikkoa eikä heinääkään, vaikka alue saa aivan riittävästi valoa.

    A.Jalkanen 5.7.2024, 06:51

    Visakallon turvekorvessa on liian vähän valoa tai liikaa taimettumista estävää pintakasvillisuutta?

    Visakallo 5.7.2024, 07:04

    Valosta ei voi taimettuminen olla kiinni, sillä paikoitellen on pystyssä vain mäntyjä, eikä niidenkään luona ollut taimettumista tapahtunut. Ilmeisesti man pinta on ollut siementen itämiselle ja kasvuun lähdölle liian kuivaa, koska taimia löytyy vain ajourien raiteista, ja sielläkin vain kaikkein märimmissä kohdissa.

    mehtäukko 5.7.2024, 07:05

    RR…”Ja siltikin Timppa, mitä edellä kerrot, pääomalle vain se sinun karvan yli 2%…Sinun pitää perehtyä metsäekonomiaan, jota metsänhoitajille opetetaan, eikä keksiä omia juttuja. Enkä minä tiedä, kumpiko missäkin on parempi. Männiköitäni kasvatan jaksollisesti, kun se ei tiheässä metsässä uudistu, mutta investoinnit pitää olla sellaisia, että saan ne korkoineen takaisin…”

    Noissa lauseissa on arvostelutökeryyden huippua. Tämä metsänhoidon ihmelapsi paasaa muille ekonomian opiskelusta, ”enkä minä tiedä kumpiko…”! Eikä todellakaan tiedä yksinkertaisen männikönkään kasvatuksesta, mutta toitottaa korkojen perään?! Takertuminen tuohon ”vain 2%:iin” kuvaa juuri sen, että kaukana on teoreettinen hortoilu käytännöstä.Prosentit eivät elätä vaan eurot ja ne ovat todellisia.

    Puuki 5.7.2024, 07:49

    Jos on niin huono kasvupaikka, että päätehakkuuaikana on vain 150 m3/ha puuta, on melkein ihan sama millä menetelmällä jatkaa.

    Perkolta unohtuu vertailu, kun ei näe metsää puilta semmosta se on.  Jk:ssa tarvitaan taimikonhoitoa yhtä lailla kuin tasaikäisessä metsässä.  Ja myös täydennysistutusta jota olen esim. omalla koeallakin tehnyt.

    Perko 5.7.2024, 08:21

    No se jäi sanomatta, että lähtötilanne on  450 – 500 m3  / ha,  aivan normaali  päätehakkuu juttua josta jätetään  se  150 mottia  hyväkuntoisia  puita  6 – 8 m  välein.   Puuki on tarkkana, hyvä!   Taimikko on hoidettava  sen minkä tarvitsee ,   se on sen entisen  jutun  aiheuttama haitta.  Myyntihän on  tuossa  ollut hyvä 300 mottia tukkia niin sillä pärjää puol’ vuotta..

    suorittava porras 5.7.2024, 08:27

    Konnevedellä nähtiin ,mitä seurasi puustoisen metsän hakkaamisesta jk-asentoon. 80 ha:n yritys meni totaalisesti myttyyn. Näitäkö halutaan lisää? Isäntä katuu ja kiroaa tapahtumaa pitkään ja hartaasti.

    Ammatti Raivooja 5.7.2024, 08:28

    Björn Wahlroos on sanonut, että ison metsäomaisuuden hommaamisessa isolla velkavivulla ei ole mitään järkeä.

    Silleen kannattaisiko etka museoida se raivaussaha ja alkaa käytännässössä todentamaan näitä asioita, että tapahtuuko ne niinkuin teorioissa. Nyt Ranta huutelee ihmisille, jotka on käytännössä kokeilleet ja nähneet mitä tapahtuu, että on jotain mihin laskut perustaa. Olemattoman laskeminen on ajanhukkaa. JK laskut on moneen kertaan jouduttu jo heittämään romukoppaan kun ennakkoraivaukset ja taimikonhoidot ovat tulleet JK:n. Jopa itse haastat JK laskuja käyttämällä bonuksia metsässäsi. Jopa Jovain kirjoitti, että pienaukot on sontaa, sekin on näiden laskujen paikkaansa pitävyyden haastamista. Mistä tiedetään, että ne on sontaa? Käytännöstä seuraamalla.

    Visakallo 5.7.2024, 08:32

    Myös aikakäsite tuntuu unohtuvan jk:n puolella, vaikka jaksollisella puolella Perko sitä muistaa joka kerta korostaa. Ei ole aivan sama, miten pitkällä aikajanalla taimettuminen tapahtuu, sillä jk:ssakin  tuotto ja jatkuvuus perustuu juuri siihen. Kuten kerroin, turvemaallani on nyt mennyt neljä kasvukautta hukkaan, kun parinsadan metrin päässä samalla maapohjalla on samanikäiset istutuskuuset jo yli metrin pituisia ja varhaisperkauksen Kemerat tilillä.

    mehtäukko 5.7.2024, 08:33

    Yhtä tärkeä kuin täydennysistutus  taimikkovaiheessa, on susi- ylispuutaimien poisto. Tuolla ”kuvissa” on kaksijakoista käsitystä. Ainakin mä- ja rkoivutaimikossa vain tasalähtö täystiheänä takaa laadukkaan taimikon.

Esillä 10 vastausta, 11,651 - 11,660 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 165 1 166 1 167 … 1 261 1 262 1 263