Valitettavasti Visan kävelyt kuusimetsässä eivät todista yhtään mitään tai Puukin laskelmat huonosti tuottavista jk metsistä. Siitähän täällä kuorossa lausutaan. Pukkalan/kump. mallit ovat aivan muuta ja perustuvat tuottaviin, uusiutuviin ja vapaaseen hoitotapaan kuuluviin metsiin.

Näinhän Jovain on jo lukuisat kerrat jo huomattu, että elävä elämä on hyvän teorian pahin vihollinen. Kerroin vain, että muuttumavaiheen ohittanut, vakiintunut turvekorpi ei ole enää niin hyvä taimettumaan kuin suo pian ojituksen jälkeen. Oli hyvin kuvaavaa, että taimia oli syntynyt vain kaikkein märimpiin kohtiin ajouran raiteissa.

Se on Visan aivan turha kehuskella metsän tuotoillaan, jos metsänhoito tuottaa ”arvotonta” metsämaata. Sitä jopa lain suosituksilla tuotetaan.

Paljaan maan hinta on jaksollisen kasvatuksen kannattavuuden mitta.

Kaikkien kasvatustapojen kannattavuuden mittari on tulot-kulut lisättynä tasearvon muutoksella.

Kun jaksollinen kasvaa luokkaa 50 % enemmän ja investointi katetaan paremmalla myyntihinnalla, niin kannattavuus on vielä enemmän, koska kiinteät kulut ovat samat ja jaksollisen suuremmat myyntimäärät nostavat entisestään yksikköhintoja.

Ja siltikin Timppa, mitä edellä kerrot, pääomalle vain se sinun karvan yli 2% Keski-Suomessa, joka on keskimääräistä parempaa aluetta Suomessa.

Sinun pitää perehtyä metsäekonomiaan, jota metsänhoitajille opetetaan, eikä keksiä omia juttuja. Sinulla on hyvä pankki, josta saa korotonta rahaa – minulla ei sellaista ole.

Enkä minä tiedä, kumpiko missäkin on parempi. Männiköitäni kasvatan jaksollisesti, kun se ei tiheässä metsässä uudistu, mutta investoinnit pitää olla sellaisia, että saan ne korkoineen takaisin.  Puun olosuhteista johtuva kohonnut hinta  toki parantaa jaksollisen kannttavuutta.

Uskonsa kutakin auttakoot.