Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,631 - 11,640 (kaikkiaan 12,622)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Esimerkissä ei ole puuston ikää annettu, mutta jos/vaikka se olisi >60v, se ei toivu harsinnasta voitollisesti. Uusi taimikko on jo pitkällä, kun pelonsekaisesti vahdataan tuulia, kuivumisia ja ötököitä. Ja jos taimettumista ei vaan tule, takkiin tulee yhä enempi.

    Timppa

    Ne puut eivät taida ymmärtää ihmisten kieltä ja ovat niin uppiniskaisia, että kasvavat omalla tyylillään.

    A.Jalkanen

    Timpalle: Puuki ovelasti kirjoitti että puustossa on esimerkissä valmiina erirakenteisuutta. Jatkuvuutta olisi siis ehkä ainakin 2 jk- hakkuun verran, 100 + 100 mottia. Silloin on jäljellä ainakin alkutilanteen 100 mottia plus lisäkasvu. Ellei taimia tule, metsän voi sen jälkeen uudistaa ellei aiemmin ole tullut tarvetta. Taimien synty riippuu puulajeista vallitsevassa latvuskerroksessa. Esimerkissä Puuki ei ottanut tähän kantaa, mutta puhtaassa kuusikossa homma oletettavasti toimii heikoimmin.

    Visakallo

    Kunpa Perko metsänhoito olisikin vain matematiikkaa! Valitettavasti biologia ja luonnon omat oikut sotkevat useimmiten hyvät laskelmat. Jaksollisessa kasvatuksessa kuljetaan mahdollisimman paljon luonnon kanssa yhtä jalkaa. Se on yli sadassa vuodessa opittu ja kirjattu myös muistiin. Hyvän ja luotettavan tiedon kerääminen on vaatinut myös suuren määrän tehtyjä virheitä.

    Perko

    Kokemusta  kuusikosta on ja  sinne myös syntyy taimia .  Taimitiheys  on erilaine kuin istutusjälki, eikä siihen pyritäkään.   A J    menettely olisi hyvä kun  määrittää jäävien puiden  tiheyden.

    Timpan rasti on  tuottoa  menettävä 30 – 40 vuotta.   Mutta  jos ei  jostain?  syystä voi   muuta  tai osaa  niin siihen pitää  tyytyä.. Ne opit vois kirjoittaa omalle lohkolleen  se on avattu pls;  Aukontuotto menetelmät.

    Timppa

    Timpalle: Puuki ovelasti kirjoitti että puustossa on esimerkissä valmiina erirakenteisuutta. 

    Kerran yläharvennettiin tuollainen metsä.  Siis suurimpia poistettiin.  Pari vuotta kesti ja puita alkoi kuolla.  Pian moto paikalle ja aukoksi.  Nyt paikalla kasvaa hieno nuori metsä.

    Jaksolliseen palaaminen tuollaisen yrityksen jälkeen saattaa olla ´työläs rasti.  Täystiheästä aukoksi ja heti uudet taimet on ylivoimaisen hyvä.  Nykyiset kuuset ennättävät kasvaa alta pois ennen kuin heinä, horsma ym ennättää kasvaa haittaavaksi.

    Jovain

    On opittu ainakin, paljonko kestää hakata kerralla ja missä suuruusluokassa tuottava puustopääoma kuuluu olla. Vielä kun opittaisiin hakkaamaan metsiä siihen malliin, että jäljelle jäävä puusto kasvaa ja tuottaa. Sitä ei ole uusiutumattomiksi todetut (uusiutumista ei edes vaadita) pienaukot ja poimintahakkuut lakirajoille. Väittäisin minimi vaatimuksen olevan, tämän tyyppisille hakkuille, että kohteella on kehityskelpoinen taimisto tai kehittyvä ja uusiutuva puusto vaimiina. Joiden hyväksi korjuutoimenpide tehdään.

    mehtäukko

    ”…esimerkissä on valmiina erirakenteisuutta..”

    ”..hieman..” Ainahan on hieman, ei sellaiseen lankaan pitäisi kompastua.

    Puuki

    Esittelihän se Pukkalakin jk-harsintametsän jossa oli 500 mottia puuta ja tähteelle jäi 200 mottia.

    Taimettumisen takia niitä pitää harsia reilusti ja se johtaa sitten yleensä tuulituhoihin. Mutta ei puututa siihen tässä.

    Esimerkin lähtötilanteessa tulot olisi : 3000 + 1500  + 140 +300 – 700 =4240  Tasaikäisen päätehakkuun hyväksi. 15 vuotta 5 % korolla se tekee 8815 €. Sen verran tulisi jk-metsän kasvaa lisää 15 vuodessa. 46 € keskihinnalla jk-metsän harsinnasta tulisi lähteä puuta 191 mottia jotta olisi tasapeli siinä vaiheessa. Eli kasvua pitäisi olla 12,8 m3/ha/v.  Eli kiertoaikana 768 mottia/ha.  Ei ole mahdollista harsintojen takia.Ne laskevat aina kok.kasvua useiksi vuosiksi.

    EDIT

    mehtäukko

    Kantohinta-ero, epävarma kasvu, monet riskit ja taimettumisen arvoitus eivät mitenkään puolla jk:sta.

    Kuusentaimienkaan tulo tuollaiseen aivan satuna, puhumattakaan muista.

     

Esillä 10 vastausta, 11,631 - 11,640 (kaikkiaan 12,622)