Toisella on oma kaivuri ja istutusputket ja raivaussaha ja jollain taas ei mitään tai taitoakaan. On tosi suuri vaihtelu miten henkilö pystyy luomaan paljaalle arvoa. Tosin jos on ostamassa åaljasta maata eläkeläinen, niin minua kiinnostaa tietää ainakin motiivit sen ostamiselle, onko tarkoitus myydä se hetken päästä jos sille on onnistuttu luomaan arvoa maagisilla tamppaustaidoilla kun tamppaajahan ei siitä ihan hetkeen rahaa saa ja perinnön jättäminen vi..harmittaa?

Kumman tekisit harsinnan vai päätehakkuun : Oletuksena hieman erirakenteisuutta sis. metsä 300 m3/ha puuta. Tukki% 80. Kustannusero korjuusta; 5 € motilta. Jäävän puuston arvo harsittaessa ; 100 x 30 € = 3000 €/ha.  Uudistuskulut netto 700 €/ha.  Bonus +300 € päätehakkuusta. Normibonus korjatulta 1,4 € motilta.    Mikä on erotus lähtötilanteessa ?  Paljonko jk-metsästä olisi saatava seuraavassa harsintavaiheessa ? 5 % korkokanta. Keskikasvu ero 20 % /kiertoaika 60 v tasaikäisen hyväksi (laikutusmätästys ja jalostetut taimet) . Ku-istutus.

Käytännön valintatilanne metsänhoidossa.

Huh, huh! 300 mottia puuta hehtaarilla, ja siitä 2/3 hakattaisiin kerralla pois! Jos 300 motin metsän aikoo hakkuun jälkeen saada pysymään pystyssä, ja ne pystyssä pysyvät puut säilymään elävinä, niin korkeintaan 1/3 voi hakata pois.

Kaiken lisäksi juuri ne huonoimmat puut kaatuvat varmimmin tuulessa tai kuolevat pystyyn.

Siitä tasaikäisestä  muutos jk systeemiin  on opiskeltava  ja hyvänä apuna on laskutaito.  Tekemällä valinnan hyvin kasvavia- ja tuottavia puita,  ai miten helppoa,  niitähän ovat jokainen puu päätehakkuussa.   Laskee  riittäväksi  haluamansa tarpeet jatkoon  vaikka  30 vuoden  ajalle.  Uusi metsä on paljon helpompi  kuin aukosta ja parasta kun  tuottavuus  %  kiihtyy  entisestään.   Seuraavaan myyntiin aika lyhenee alle 1/6 osaan.  Tamppausvarusteet   saa  museoida.  Menneitä virheitä voi korjailla pikku kuokalla  ja siemenpullolla.

Puukin laskennassa  on muutamia   puutteita  mutta soveltuu hänen omaan käyttöönsä.