Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,611 - 11,620 (kaikkiaan 12,622)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Taitavat ainakin nämä tämän palstan jk-julistajat toimia sen verran vahvasti teoriapuolella, ettei sieltä Metka-hakemuksia juurikaan lähde Metsäkeskuksille.

    Visakallo

    Turvemaiden suhteen olen suorittavan kanssa samaa miltä. Ainoastaan tasaisen taimikon kautta syntyneillä, ja normaalisti hoidetuilla puustoilla on siellä varmempaa tulevaisuutta. Jk on turvemaillakin suuri seikkailu.

    mehtäukko

    Eräs metsäteknikko alkoi uudistaa turvemaita kaistalehakkuin. Hakattiin ”päivän puolelle” nauhamaiset kaistaleet jotka reunametsä siementi. Teknikko ajoi mönkijällä hevoskarhi perässä sammaleen rikki. On hyvät taimikot.

    Jovain

    On todella pieni marginaali uudessa Metkassa, kun pienaukosta maksetaan ja hyväksytään tuen piiriin. Tasapuolisuuden nimissä myös jk metsänhoidosta pitäisi maksaa ja hyväksyä tuen piiriin. Se voisi toteutua maksamalla kehityskelpoisista taimistoista ja nuorista metsistä. Samaan tapaan kuin jaksottaisen taimistoista ja nuorista metsistä maksetaan.

    mehtäukko

    Marginaali on pieni ja kun nekään ei onnistu.

    Kalle Kehveli

    Eräs metsäteknikko alkoi uudistaa turvemaita kaistalehakkuin. Hakattiin ”päivän puolelle” nauhamaiset kaistaleet jotka reunametsä siementi. Teknikko ajoi mönkijällä hevoskarhi perässä sammaleen rikki. On hyvät taimikot.

    Turvemaalle ei kannata taimia tai siemeniä tuhlata, ne uudistuu hyvin itsestään. Tosin ojamätästys olisi se paras tapa uudistaa ne vesitalouden kannalta, kaistalehakkuussakin.

    Timppa

    Turvemaalle ei kannata taimia tai siemeniä tuhlata, ne uudistuu hyvin itsestään.

    Meillä on karhunsammalta kasvava korpi, joka ei taimetu.   On metsittynyt toki ojituksen jälkeen.  Ensiksi hieskoivulle ja näiden jälkeen kuuselle.

    Toinen esimerkki on mäntyräme.  Myin siitä osan hakkuun jälkeen naapurille, joka ei tehnyt mitään.  Nyt siinä kasvaa hieno suopursuesiintymä.  Ei muuta.  Minun puolella kasvaa mättäissä istutusmännyt.  Luonnonmäntyjä ei ole syntynyt juuri ollenkaan.

    Soita on noin 100 laatua ja kaikilla niillä omat tapansa.

    Visakallo

    Sen huomion olen täälläkin tehnyt, että suot taimettuivat melko hyvin 60-luvun ojitusten jälkeisessä muuttumavaiheessa, mutta nyt näissä vakiintuneissa turvekorvissa taimettuminen ei enää jatkukaan.

    Kalle Kehveli

    Liiankin hyvin taimettuu suot meillä hakkuun jälkeenkin. Tosin itse ojamätästän ja pyrin vielä sekoittamaan maa-aineksiakin. Ojat aina reilusti perämaahan asti.

    R.Ranta

    Älkää nyt vain kesken lopettako tätä ketjua. Minuakin jäi vielä vaivaamaan tämä paljaan maan arvo, etten vain maksa siitä liikaa.

    Edellä kirjoitin kahdesta tapauksesta aukon uudistamisen kannttavuuden suhteen. Toinen oli hakannu aukiostaan tukkimetsän ja toinen osti paljasta maata.

    Timppa ja mehtäukko kun ovat hyvin perillä asiasta, niin paljonko siitä uudistamattomasta aukosta kannattaa maksaa ja paljonko te olisitte siitä valmiit maksamaan?? Oletetaan, että edellinen omistaja on juuri siitä hakannut tukkimetsän.

Esillä 10 vastausta, 11,611 - 11,620 (kaikkiaan 12,622)