› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,601 - 11,610 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 160 1 161 1 162 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 2.7.2024, 23:39

    Perko taitaa kasvatella vaivaiskoivuja pohjoisessa, kun tuommoisia täällä kirjoittelee.

    Ammatti Raivooja 3.7.2024, 00:14

    Koivikko istutettu 2000, keilattu 2020 ppa 20, runkoluku 1400 D15 pituus 17m, puuta hehtaarilla 161m3, vuosikasvu 10m3. Harvennus tulossa, vähän roikotettu jos tarviais polttopuuta, ei tarvinnu. Istutettu n. 7-10cm kesäkoivuilla.

    Luke alko todenteolla tutkimaan kesäkoivuja vasta 2015. Aika paljon laitettu rahaa turhaan isoihin koivuntaimiin mut ehkä siitä joskus muulloin.

    Visakallo 3.7.2024, 06:20

    Sama havainto kuin Ammatti Raivoojalla. Pienet kesäkoivut hyvin muokatussa maassa ovat antaneet ainakin tässä alkuvaiheessa huomattavasti paremman kasvutuloksen kuin aikaisemmin isot taimet. Meillä vuonna 2015 kesäkoivuilla istutettu alue voitaisiin ensiharventaa jo vuoden päästä syksyllä, eli 10-vuotiaana. 12-vuotiaana tämä alue on jo pakko harventaa. En olisi tätä uskonut, jos en olisi itse nähnyt. Perkonkin olisi joskus hyvä katsella juuri hakattujen aukkojen sijasta näitä ”entisiä aukkoja”! Ko. koivikko löytyy Honkapääntien ja Kumuntien risteyksen kohdalta. Alueella kasvoi aikaisemmin kuusikko. Hakkuun jälkeen latvusmassa korjattiin ja kannot nostettiin.

    Visakallo 3.7.2024, 06:26

    Kesäkoivujen myötä koivunkasvatuksessa siirryttiin uuteen aikakauteen, jossa istutusmääriä ja harvennusten ajankohtaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Olen aivan varma, että Luken tutkimuksissa päädytään samaan lopputulokseen.

    mehtäukko 3.7.2024, 06:41

    Koivun kasvatuksessa on ollut historiallisia vastuksia, sorkkaporukan aiheuttamia, hinnallisia…Mehtäukon nujakassa elukoita ajoin kalanperkeillä, suolilla, nauhoilla, radioilla tai saippuahajusteilla. Ampumallakin. Nyt on isot alat eri-asteisia koivikoita lihomassa. Kaikki luontaisesti perustettuja.

    Visakallo 3.7.2024, 06:52

    Hirviä riitti ko. alueellakin. Puolenkymmentä niitä yhteensä sieltä suunnalta ammuttiin, ennen kuin koivut kasvoivat niitä karkuun. Yhdellä ammutulla oli vielä koivunoksa suussa. Nyt on vajaan puolen kilometrin päässä vastaavanlainen uusi koivikko kasvamassa. Voi olla, että sieltäkin hirviä vielä kaatuu…

    Jovain 3.7.2024, 07:23

    Voi olla vaikutusta hirvituhoihin, mutta myös vaihtoehtoisiin tapoihin hoitaa metsää. Maksetaanko Metka tukea vai eikö makseta ja minkälaisiin kohteisiin sitä maksetaan. Metsänhoidon kannalta ja tasapuolisuuden nimissä, olisi kohtuullista, että tukea maksettaisiin myös jk metsänhoidosta. Tällä hetkellä maksetaan 5 vuoden välein taimistoista ja nuorista metsistä jaksottaiseen metsänhoitoon. Vaihtoehtoisesti maksatus voitaisiin toteuttaa myös jk metsänhoitoon. Eli maksettaisiin tukea metsiin muodostuneista kehityskelpoisista taimistoista ja nuorista metsistä. Jäisi vapaaseen valintaan ja olisi vaihtoehto metsänhoidolle. Tuen maksaminen on aika tavalla toispuoleista tällä hetkellä. (Täyd. klo 12:42)

    mehtäukko 3.7.2024, 07:49

    Valtion tahtohan on pienellä kimmokkeella saada yleisesti varmimmalla puuntuotantomenetelmällä todistetun systeemin toimenpiteet suoritettua niiden tärkeimmässä vaiheessa.

    Jk ei kuulu tähän, sillä sitähän on täälläkin todisteltu riskittömäksi, edullisimmaksi ja jopa tuotteliaaksi menetelmäksi lorvimisen puitteissa.

    Maksatukset olisivat siihen täysin tyhjän päällä ja aiheettomia. Jaksollisen puumäärillä ratkaistaan, onko vai ei  Suomessa metsäteollisuutta.

    A.Jalkanen 3.7.2024, 09:46

    Metka-tukea saa jk-metsään moneenkin työlajiin, muistaakseni myös taimikonhoitoon. Olikohan niin että pienaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala piti täyttää Metka-hankkeen minimikoko?

    suorittava porras 3.7.2024, 10:13

    Vai pitäisi tekemättömästä työstä vielä maksaakin?!!!! Jk:tahan mainostetaan estoitta ”huoltovapaana” menetelmänä. Kannattaisi viimeinkin alkaa survoa menetelmää syvemmälle marginaaliin. Homma on harrastus , ei taloudellista toimintaa.

    PS. Se vähän pelottaa ,mitä siitä seuraa, kun jk:ta markkinoidaan turvemaiden pelastukseksi. Siinä on hämmästyksen sormi kummastuksen suussa ,kun turvemaan harva kuusikko joutuu tuulten riepoteltaviksi . Kun puiden juuret jäävät pintaan , ei puita pidä pysyssä p….kaan.  Mäntykin on usein syrjällään harvennuksen jälkeen ko olosuhteissa. Seurauksena aukko ja pakolliset uudistamistoimet.

Esillä 10 vastausta, 11,601 - 11,610 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 160 1 161 1 162 … 1 261 1 262 1 263