› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,571 - 11,580 (kaikkiaan 12,624)
1 2 3 … 1 157 1 158 1 159 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 1.7.2024, 22:14

    Sen takia kyselen kynnysarvoja kun jk:ssa kerrotaan toimittavan isoilla puustopääomilla. On melko varma että ainakaan niillä ei heinity, mutta ei kovin hyvin myöskään taimet uudistu eikä kasva. Jossain jk-oppaassa luki että välillä painottuu kasvatus ja välillä uudistus – samalla lailla kuin jaksollisessa tasaikäismetsässä.

    Kaksijaksoisen koivikon kasvattaja tietää, että kuusi uudistuu halukkaammin koivun tai männyn alle kuin kuusen alle, eli valosta  on pulaa kuusikossa enemmän samoilla puustopääomilla. On enemmän pulaa myös ravinteista ja vedestä, jos kaikki puut ovat samaa puulajia eli vaikka pintajuurisia kuusia. Sekametsässä saadaan hyötyä: enemmän kasvuresursseja ja vähemmän kilpailua puuyksilöiden välillä (maan happamuus, valoilmasto, juuristokilpailu). Sekametsän ylläpitoa pidetään vaikeana ilman säännöllistä avohakkuuta.

    Makarov 1.7.2024, 23:03

    Joo sekamehtä se olla pitää jos meinaa että jk:hon on mitään mahdollisuuksia. Koivu-kuusi-mänty. Turha sitä on pelkkiin kuusikoihin ites yrittää eikä kyllä kannatakkaan.

    Hieman häiritsee tässä jk hommassa että yleensä suurimmat apostolit ovat tehneet omaisuutensa muualla ja sitten ostetaan niillä muualta tulleilta rahoilla metsää käytännössä ilman mitään riskiä. Metsä nähdään pelkästään sijoituksena, kun taas itse ajattelee metsää yrityksenä johon on ottanut riskiä ja työllistää itsensä. Tarkoitan tällä sitä että silloin opit miettimään mikä kulloinkin on järkevää ja mikä ei. Samoja virheitä ei tule monta kertaa tehtyä kun maksaja näkyy peilistä.

    Ammatti Raivooja 2.7.2024, 08:40

    Tammikuu tai maaliskuun kantohanget on parasta aikaa taimikonhoidoille ja uretaanisaappailla on kevyt mennä. Tosin on se horsma jo hävinnyt siihen mennessä kun taimikkoon on järkevä aika mennä. Maanmuokkauksessa syntyvät koivut kyllä nitistää horsman nopeasti, enemmän se taitaa olla siellä JK metsässä horsmaa pitempään kun ei maata muokata ja havut jää sinne.

    Jovain 2.7.2024, 08:46

    Kyllä jk metsässäkin pitää puita olla, jos aikoo tulosta tehdä. Jostain syystä painotetaan liikaa jk metsän uudistamiseen, jopa vajaatuottoisuuteen ja siinä mielessä heikoin tuloksin. Jk metsänhoidossakin päähuomio kuuluisi olla metsän kasvattamisessa, ei sen uudistamisessa. Sillä uudistamisen aika tulee, se voi olla jatkuvaa ja tietenkin jk metsänhoidon elementit tulee käyttää.

    Ammatti Raivooja 2.7.2024, 08:52

    Päähuomio metsän kasvatuksen jatkuvuudessa kun kaikki JK metsän alkupiste on jaksollisen kasvatuksen jatkettu kasvatus. Kun on jaksollisin menetelmin saatu hyvä metsä aikaiseksi nyt vasta lähdetään kokeilemaan onko niillä jatkuvuutta. Kaikki merkit viittaa siihen, että ei ole.

    Kalle Kehveli 2.7.2024, 08:59

    Kyllähän JK-metsäkin onnistuu. Taloudellinen tuotto on vain paljon, paljon pienempi tai sitä ei ole juuri ollenkaan.

    Visakallo 2.7.2024, 13:28

    – Paitsi tietysti Perkolla, jonka metsät pursuaa rahaa 8 vuoden välein!

    Visakallo 2.7.2024, 13:59

    Perkon on hyvä tietää, että tuo 8 vuoden harvennusväli on muuten ollut käytössä myös meillä jaksollisissa koivikoissa ja jopa männiköissäkin ensiharvennuksen ja 2. harvennuksen välillä. Valopuiden latvuksien kun ei kannata olla kiinni toisissaan, jos halutaan kasvun pysyvän koko ajan maksimissa.

    mehtäukko 2.7.2024, 14:38

    Metsänhoidon suosituksissa mainitaan hatelikon rassaus ”tyypillisesti 15-20 vuoden välein”.

    Kumpi on uskottavampi?

    MJO 2.7.2024, 15:51

    Paljonko on pohjapinta-ala jk-metsässä hakkuun jälkeen, jotta sinne saadaan syntymään uusia taimia?

Esillä 10 vastausta, 11,571 - 11,580 (kaikkiaan 12,624)
1 2 3 … 1 157 1 158 1 159 … 1 261 1 262 1 263