› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,561 - 11,570 (kaikkiaan 12,624)
1 2 3 … 1 156 1 157 1 158 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Muristo 1.7.2024, 19:08

    Pooki:”Prosentit tarkoittivat vaihteluväliä johon jokainen koeala kuului.”

    Jatkuvakasvatus ei aiheuta juurikääpää sen enempää kuin jaksollinenkaan. Syypää siihen on konekuskien ammattitaito ja asenne, lopun viimeistelee palkan muodostuminen ja paikallinen sopiminen.
    Tämänkin palstan konekuskeja ei ketään pidä päästää tekemään jatkuvankasvatuksen hakkuita, persujen paikka on kortistossa.

    Puuki 1.7.2024, 19:13

    Sinuako vai tutkijoita kannattaisi uskoa ? Sitähän minäkin.

    Visakallo 1.7.2024, 19:15

    Kun lukee noiden metsänhoitosuositusten viimeisen sivun, joutuukin lukemaan suositukset alusta alkaen uudelleen, ja huomioimaankin niissä viimeisen sivun ohjeet. Eli helppoa kuin heinänteko! – vai mitä Petkeles?

    mehtäukko 1.7.2024, 19:34

    Korjuuvaurioiden välttäminen
    </div>
    ”..Taimet vaurioituvat sitä helpommin mitä kovempi pakkanen on. Jos taimet näkyvät lumipinnan yläpuolelle, korjuu on suositeltavaa ajoittaa suojasäälle tai pienelle pakkaselle…”  Petkeleksen linkistä vain yksi kohta.

    Jos jk olisi nurinkurisella poliittisella päätöksellä valtamenetelmä, kenen hatelikkoon luulee Petkeleskin niitä korjaajia suojasäillä löytyvän?

    Jos ei löydy, mikähän vaivaa?

    Jovain 1.7.2024, 20:16

    Timppa: Ei ole tarkoitus väittää jaksottaista metsänhoitoa kannattamattomaksi. Päinvastoin, mutta myös hoidetulla jk metsällä päästään samaan tulokseen ja ylikin. Metsänhoidon kynnysarvoon antaa hyvän vastauksen Arvometsän Kujala/Pukkalan jk vertailu. Käytetty puustopääoma on jaksottaista vastaava, jopa ylikin ja on reilusti ns. kynnysarvon paremmalla puolella. Sitä vastoin metsänhoidon suositusten mukainen jk:n alaraja tuottaa vaikeuksia. Kuusikko voi uudistua puolivarjoon, mutta valopuut lähinnä vain omille biotyypeilleen. Eikös avohakkuut ole kuuluneet aina vapaaseen kasvatukseen. Jos metsän uudistaminen tuottaa vaikeuksia, ei kai siihen ole mitään estettä tai rajoituksia, käyttää keinollista uudistamista.

    Metät kunnossa! 1.7.2024, 20:31

    …”myös hoidetulla jk metsällä päästään samaan tulokseen ja ylikin.”

    -> puppua = potaskaa

    ”Metsänhoidon kynnysarvoon antaa hyvän vastauksen Arvometsän Kujala/Pukkalan vertailu.”

    -> puppua = potaskaa kannesta kanteen; ainoa tavoite tuolla tuotoksella on ollut hölmöjen höynäytys…..

    Reima Muristo 1.7.2024, 20:47

    Metät kunnossa! = sontaa.

    Visakallo 1.7.2024, 21:01

    A.Jalkanen: ”Mikä on se kynnysarvo eli metsän tiheys tai tilavuus, jossa harvuudessa Jovainin metsään syntyy taimia mutta ei heinity?  Paljonko on silloin puustopääomaa?”

    A.J. teki sellaisen kysymyksen, että siihen tiivistyy koko jatkuvan kasvatuksen suurin ongelma, jopa mahdottomuus. Kun hakkuussa oikeaa kynnysarvoa sovitetaan kulloiseenkin maapohjaan ja pienilmastoon sopivalle tasolle, pelivara kutistuu käytännössä vain muutamaan puuhun/ha. Yleensä hakkuun jälkeen luonto järjestää vielä omat lisähaasteensa tuulenkaatojen, hyönteistuhojen ja tautien muodossa. Kun valoa tuleekin tämän jälkeen alueelle liikaa, ollaan kalliissa ongelmissa. Ei minua tarvitse uskoa, en ole koulutettu tutkija, vaan yksinkertainen puuntuottaja, mutta en puhu joutavia, vaan kerron omista ja muidenkin kokemuksista. Minulla ei ole tarvetta vääntää asioita muuksi kuin ne ovat, koska en saa mielipiteistäni ja kirjoituksistani rahaa keneltäkään. Raha tulee vain myymistäni puista suoraan eri puunostajilta.

    Ammatti Raivooja 1.7.2024, 21:05

    Aliskasvukuuset tarvitsevat muutakin kuin valoa. Joo o, eivät kasva hyvin varjossa, puolivarjossa ok. Mutta asiaan vaikuttaa maan kyky luovuttaa ravinteita, kuivuus ja ravinteiden haalimisverkko eli juuret. Isot puut hamuavat ravinteet, näkyy mm. Hiuksen hienoilla boorinpuutos alueilla, missä päävaltapuille riittää ja niiden kasvu ei kärsi toisinkuin pienempien. Eli aliskuuset kärsivät monenlaisesta stressistä. Asiaa ei auta JK:n tapa, että kasvavat rykelminä, joita ei raivata ja kasvatetaan tasavälein. Ravinteita per taimi on vähä. Mitä minä paljon avaan ennakkoraivauksilla aliskuusia niin mäenpäälliset on pahimpia ja kallion lähellä missä kärsivät kuivuudesta. Harvennusajankohdan männikössä voiblaskea kylkivauriosta milloin kuusi on aloittanut lahoamisen. JKvippaskonsti olla lannoittamatta boorilla tai millään muullakaan pahentaa aliskuusien tilannetta. Ajatelkaa kun jaksollisessa ajetaan 20%:lla pinta-alasta mutta JK:ssa sikin sokin ja lopulta 100% on ajourien ja hakkuunvaurioittamaa. Varmasti nuo tutkimukset JK: n lahoa aiheuttajana ja levittäjänä ovat oikeansuuntaiset.

    Jovain 1.7.2024, 22:11

    Kynnysarvolla tarkoitetaan heinettymisen ja vesakoitumisen rajakohtaa (kynnysarvo), jossa metsänpeitto pitää (voittaa) aluskasvillisuuden kurissa.

Esillä 10 vastausta, 11,561 - 11,570 (kaikkiaan 12,624)
1 2 3 … 1 156 1 157 1 158 … 1 261 1 262 1 263