› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,511 - 11,520 (kaikkiaan 12,624)
1 2 3 … 1 151 1 152 1 153 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 30.6.2024, 10:36

    Koko ajan keskustellaan väärästä asiasta, kun kiinnitetään huomio vain aukkoon.  Vertailun lähtökohtana on, että hakataan sama määrä puuta.  Pitää tarkastella erityisesti sitä, miten uudet puut kasvavat, sillä, jos niitä ei synny, niin bisnes romahtaa.

    Niin tulee käymään sille metsänomistajalle, jonka jatkuvan kasvatuksen metsiin kävin viime syksynä Riihimäellä tutustumassa, mistä olen kertonet monta kertaa.  Kahdeksaan vuoteen ei ollut syntynyt uusia taimia.  Aukossa parhaat niistä olisivat liki 4-metrisiä

    Perko 30.6.2024, 10:47

    Oliko Riihimäellä  metsässä  9 metisiä puita  ja sitä  suurempia puita kuinka monta?

    A.Jalkanen 30.6.2024, 10:51

    Kyllä Pukkalan ja Tahvosen ym. laskelmat ovat pätevät. Kysymys mitä kannattaa miettiä kuuluu: miten todennäköisesti ne toteutuvat juuri minun metsässäni?

    Ei kannata nojautua enää ’luonnonnormaalien’ puustojen kehityssarjoihin ennusteissa, kun viljellyt taimikot päihittävät ne nykyisessä ilmastossa selvästi. Tarvitaan uudet tarkastelut joita varten pitää mitata paljon jk-metsiä. Vasta sitten voidaan luotettavavasti vastata kysymykseen kumpi vai kampi on parempi kuhunkin tilanteeseen.

    Tolopainen 30.6.2024, 10:57

    Perko ei pääse jk metsissään mitenkään yhtä suureen puumäärään, kun jaksollisessa kasvatuksessa, se ei ole edes teoriassa mahdollista, kun siellä on hyvin vähän nopeimmassa kasvussa olevaa puustoa. Uudet jalostetut taimet puuttuu ja maan muokkauksen ja valoisuuden tuoma hyöty. Lannoituskin on mahdotonta, kun selkeät ajourat puuttuu. Eikä jk metsää muutenkaan kannata lannoittaa, kun hakkuu tehdään miten sattuu puuta löytymään.

    käpysonni 30.6.2024, 11:01

    Tolopainen:

    On hyvin jäänyt mieleen, kun rakensin mökin 2020. Naapuri hakkuutti viereen 2ha aukon, ja nyt siinä on n.15m pitkä kuusimetsä, jos kasvua ei olisi siinä olisi edelleen aukko, voisi jo tehdä ensiharvennuksen.

     

    Tulikohan Tolopaiselle nyt virhe? Tarkoitat ehkä vuotta 2010? Ei neljässä vuodessa voi Suomessa kasvaa mikään  puu 15 m kuin ehkä paju korkeintaan.

    Puuki 30.6.2024, 11:24

    Tahvosen laskelmat kuuluvat pääosin metsien teoreettiseen tarkasteluun. Käytännön metsätaloudessa päättymättömien kiertoaikojen summafunktiolla ei ole käyttöä muualla kuin jk-firmojen esitteissä mo:a harhauttamassa.

    Perko 30.6.2024, 11:27

    Mikäli entisten perimä jatkuu on luston paksuus edelleen 4 mm tai  yli niin miksi  ostaisin ”tolopaislaisia”  hybridejä kun on valmiina  maassa kasvamassa paikalle jalostuneita?  Kasvavan metsän  juuriston ronkkimisesta  elää auloissanne tyvilahottajat.

    Se jäi teiltä ratkaisematta  miten paljon  pituuskasvun  tullee olla jotta  se  päihittää 3mm sädekasvun?  Aitatarpeita myydessä  riukupuut tekee hyvin kauppansa. Ei huolta lain!

    Laitahan Puuki oikaistu  summafuktio näkösälle.

    Puuki 30.6.2024, 11:31

    Sinulta on jäänyt ratkaisematta millä kuitata päätehakkuun kantorahatulon hintaero jk:n harsintaan verrattuna.  Sitä kun ei yleensä ehdi kuitata millään.

    Juurikäävästä puheenollen pitkäaikaisten jk-metsien koealojen seurannassa (Metlan aikaan) paljastui sen kasvatustavan erityinen herkkyys juurikääpätuhoille ; n. 10-80 % kuusista oli saanut juurikääpätartunnan.

    Summafunktion Tahvonen osaa mutta se ei sovi käytännön metsätaloudessa pohjaksi metsän kasvatuksen kannattavuudessa.  Sen tajuaa jokainen metsän kanssa pidempään touhunnut.

    Perko 30.6.2024, 11:44

    Seuraava myynti 6000 €  8- 12 vuoden välein ei aiheuta ongelmia.   Myyntihinnat  päätetään jokaisessa kaupassa  ei lehdessä.    Tukin hintaa ei velvoita mikään kurssaamaan!  Taimikoista propsin repimiset ovat  vähäisiä  kun ei  ole umpeen kasvatettuja haittoja.  Ostavat tekevä mielissään  tukkipuuta.

    Brutto myydessä  voi myös  olla 12 vuoden jälkeen   yli   kymppitonnin/ ha !

    suorittava porras 30.6.2024, 11:51

    Jk:ssa pienemmät puut kasvavat aina varjossa ja tämän vuoksi kokonaiskasvu on hitaampaa. Valon vaikutuksesta on mittaustuloksiakin. Pienikin varjostus vaikuttaa esim aurinkopaneeleista saatavaan tehoon merkittävästi. Sama koskee niitä varjossa kasvavia puita . Kasvu on hidasta ,kun valoa on tarjolla niukasti. Koivun ja männyn kohdalla ko puulaji häviää kokonaan varjostuksen seurauksena.

    Mitä tulee väittämään ”paljaasta maasta” ,on sitä varmasti neliöinä enemmän 100 ha:n jatkuvaa kasvatusta harjoittavilla tiloilla verrattuna asiallisesti hoidetun jaksottaisen menetelmän samankokoisen tilan tilanteeseen. Kokonaan taimettumattomat kohdat ovat ja pysyvät taimettomina ,jos mitään ei tehdä ja ko ala kasvaa niin kauan ,kun harsinta jatkuu. Aukossa kasvu jatkuu ,kun taimet on saatu maahan.

     

Esillä 10 vastausta, 11,511 - 11,520 (kaikkiaan 12,624)
1 2 3 … 1 151 1 152 1 153 … 1 261 1 262 1 263