Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,431 - 11,440 (kaikkiaan 12,622)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Metsän tuloksesta vie keskim. 15% hoitotyöt. Oikein ja kerralla tarkoituksenmukaisesti tehtynä reilusti alle. Paljon vai vähän, että kasvu pyörii kestävästi vuosikymmenet?

    Tolopainen

    Yleensä maksan hoitokulut nollakorkoiselta käyttötililtä ja metsätulo menee sijoituksiin, joten tulos ei pienene yhtään vain tilillä ollut laiska raha laitetaan töihin. Kemeroilla tietenkin vaihdetaan autot, veneet , kodinkoneet ja ruohonleikkuurobot.

    mehtäukko

    Tuo on tietysti provo. Tolopan keskustelevilla tiluksilla ei roboja katsella kuin mainoslehdistä. Pitää näissä jutuissa joku suhteellisuus olla.

    Rippe

    Parhaissa kuvioissa on metsäammattilainen määritellyt: 45v /180m3 per ha ja 35v /170m3 per ha. Nämä tuntuu kovilta luvuilta, mutta metsä on kyllä tiheää, ja silminnähden hyvin kasvavaa.  Näillä kuvioilla tulee mieleen, että kuinka pitkään kannattaa kasvattaa?

    Vastaavasti löytyy sitten kuvioita, joissa määritelty 40v /50m3 per ha ja 45v / 45m3 per ha.

    Lienee selvää, että näin voimakkaasti poikkeavat kuviot vaativat erilaisen hoidon ja uudistamisen.

     

    Niin, jättääkö sitten komen metsän jälkeensä, vai komean tilin saldon, on tietysti arvostuskysymys. Esimerkiksi ostamissani metsätiloissa ei ole kyllä arvostettu ”komeaa metsää”, kun perikunta on jättänyt kaiken raivaustyön tekemättä.

    Toki ymmärrän sellaisiakin metsäjemmareita, jotka haluavat kasvattaa hienoa metsää, ja pitävät sitä itseisarvona. Itselläkin jostain kuvioista voisi tulla sellainen, ”ettei raski kaataa, ko on niin komea mettä.”

    Joka tapauksessa mielenkiintoista on pohtia nätä juttuja, ja varmaan monella tapaa voi saada suurinpiirtein saman lopputuloksen. Ja sattumallakin on iso merkitys. Ennen melkein arvoton hieskoivikko tai haavikko voi olla metsän arvoikkaimpia osioita just nyt. Energiapuun hinnan moninkertaistuminen tasolta 5 €/m3 tasolle 30 €/m3 on merkittävä muutos. Jos tästä tilanteesta tulee pysyvä, vaikuttanee se Etelä-Lapin metsänkasvatukseen.

     

    mehtäukko

    ”…kuinka pitkään kannattaa kasvattaa?..”  Kun lisäkasvu, puuston ikä, tuhoriskit ja kantohinta saavuttavat ”pisteensä”, eikö se ole karkeasti siinä? Jos kiikarissa on kohtuuhintainen ostopalsta hyvillä mausteilla ja osto, se oikeasti on siinä. Näissä asioissa ei pitäisi painaa ”komeat mettät”-tunne, vaan realijärki.

    Jos jollain kuviolla puusto ei vain kasva, syynä voi olla laho, ikä, ravinne-epätasapaino, liika vesi…Kasvupaikalle sopivin laadullinen puu varmin valinta, olipa hinnat mitä hyvänsä. Sillä kuitenkin kaikki liikkeet metsätaloudessa ovat loivia.

    Visakallo

    Eihän nuo pohjoisen huonompien alueiden puunkasvut näin etelän vinkkelistä katsottuna kovin suurilta tunnu. Siellä pohjoisessakin näkyy vaikuttavan maapohja, pienilmasto, ja hoidon ja harvennusten oikea-aikaisuus paljonkin kasvunopeuteen.

    Perko

    ”   jättääkö sitten komen metsän jälkeensä, vai komean tilin saldon”?.  Sepä siinä,  voit jättää molemmat.   Olen sen niin päättänyt ja selväksi tehnyt itselleni.

    –Ripen  nuoresta metsästä   on  mahdollista  heittää jatkuvaan tuottavasti.   Ohjeet on   ja valitset menettelyn  vaikka Pukkalan kirjan ohjeistuksella.    Jos ei tunnu  sopivalle niin  teekuin  ihestä  on hyvä.

    Visakallo

    Sehän minun pitikin jo tuossa aikaisemmassa viestissäni kysyä, että mikä on se jk:n supervoima, joka räjäyttää pohjoisenkin metsät lähes tähtitieteelliseen kasvuun? Jaksollisen metsän ensiharvennukseen tarvitaan siellä jopa 40 vuoden kasvatusaika, mutta jk:ssa samaa metsää hakataankin kahdeksan vuoden välein..!

    Tolopainen

    Miten Visakallon kesäretki, jäikö se suunnitteluksi vai joko suviseurat kutsuu. Olishan se hyvä saada etelän mies tänne metsänomistajaksi näyttämään meille mallia, miten puu kasvaa oikeilla toimenpiteillä.

    Visakallo

    Joka päivähän se mielessä on, – se pohjoisen kesäretki! Osui keväälle ja alkukesälle useampia yhteensattumia, mutta toiveissa on edelleen sinne suunnalle tänä kesänä saapua. – Onhan punainen matto jo valmiina?

Esillä 10 vastausta, 11,431 - 11,440 (kaikkiaan 12,622)