› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,421 - 11,430 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 142 1 143 1 144 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 27.6.2024, 20:27

    Aika vähänhän täällä on itse jk:sta kerrottu. Enemmänkin on keskitytty jaksollisten metsien kasvattajien haukkumiseen.

    Visakallo 27.6.2024, 20:39

    Näyttää siltä, että meillä siirretään kuusikoiden kasvatusta yhä enemmän turvemaille. Istutettujen kuusien raju kasvu on yllättänyt täysin. Ilmiö näkyy korostuvan, mitä kuivempi kesä on. Peltoviljelyssähän on ollut jo pitkään samat havainnot.

    Jovain 27.6.2024, 20:49

    Lopeta tuo pelleily. Havaintojen mukaan vesistöjen tila on kohentunut, vedet ovat kirkastuneet ja esim. kalaverkot kestävät puhtaina. Ei kerro lainkaan tilanteesta vuosikymmenien takaa. Josta ajasta suovesien valuminen vesistöihin on vähentynyt (ennallistunut) ja ennen muuta turpeen noston vesistöjä pilaava vaikutus on loppunut. Jopa 10 vuodessa turvesuon alapuolinen vesistö on kirkastunut. Ollaan aika ison äärellä, miten vesistöjen tila voidaan säilyttää. Annetaanko metsäntuotolle vähäiset ojitusalueet ennallistua ja onko jatkuva kasvatus vesitasapainon ylläpitäjänä soilla sittenkään se ratkaisu.

    Perko 27.6.2024, 20:49

    Viimeisen  17 minuutin   aika  jk – sivulle  visalta  kolme  kannanottoa, paljokohan tuolla tahilla  on 10 vuoden massa.

    Visakallo 27.6.2024, 20:56

    Alkaako Perkolta jo kunto loppua? Kyllähän tässä enemmänkin viestejä laittaisi, mutta menee aamuyön ja aamun viileät tunnit raivaussahan kanssa tampatessa. Sen jälkeen tulee vähän huokaistua.

    A.Jalkanen 27.6.2024, 21:05

    Metsien kasvusta on noin viidennes turvemailla, joten kyllä niillä on merkitystä metsämaana.

    Perko 27.6.2024, 21:38

    Tiedän  turvemaan  ja sammaloituneen suon eron,  niitä on noin  viittä lajia. Jos niissä ei ole  puita ollut ennen niin   tuskin on hetimmiten uutta tulossa millään konstilla.  Tuo on tylsimys tapa kertoa siitä  jk metsänä .  Tunnen aukontuotannon kokohistorian ja tiedän myös sen tuottavuuden.

    Rippe 28.6.2024, 01:49

    Terveisiä raivauspalstalta.

    Mietiskelin näitä juttuja, ja annoin sahan laulaa.

    Näihin ei kyllä tarvi suhtautua hirveän intohimoisesti. Ensinnäkin, ihmiselämä on aika lyhyt, jotta saa oikean metsänhoitotavan todistetuksi, itselleen tai naapurin ukolle. Toiseksi, me emme tiedä, mitkä ovat eri puulajien arvostukset tulevaisuudessa. Tai metsän arvostus ylipäänsä.

    Näyttäisi tällä raivattavalla kohteellani osittain menneen uudistaminen vähän pieleen. On tehty maanmuokkaus auraamalla urat. Kaikkein tiiveimmässä koivurisukossa ei näytä olevan mäntyjä ollenkaan. Ne on joko kuolleet, tai niitä ei ole ollenkaan istutettu. Eli huonoin uudistus on kyllä sellainen, että otetaan kulut täysimääräisenä, mutta ei hyötyjä juurikaan. Näitäkin tapahtuu, näköjään.

    Tästäpä tullaankin varsinaiseen asiaan. Voisiko yksi uudistamisen muoto olla pelkkä maanmuokkaus + raivaussaha. Nyt ainakin energiapuun kysyntä on ajanut koivun hintaa ylös. Tämä ei tietenkää ole mitään jk:ta. Mutta toinen jk:n pääpointeista on uudistuskulun minimointi. Ja tätä voi toteuttaa, vaikkei varsinaista jk:ta toteutakaan. Käytännössä siis voisi laskennallisesti olla edukkainta avohakkuun jälkeen jättää kaikki uudistus tekemättä, ja noin 10 vuoden kohdalla tehdä raivaussahalla puulajivalinnan. Ongelma voi tietysti olla heinittyminen, jolloin ei tule lainkaan uusia puita. Mutta uudistuskulu, esim 1000 € per ha hetkellä o, on aika iso summa 40 vuoden kuluttua. Näyttäis olevan noin 3000€, jos koroksi otetaan 3%. Eli ajatuksena siis, että inflaatio +3% olisi vaihtoehtoinen tuotto. Jo yhden prosenttiyksikön lisäys korkotekijään huonontaa vielä tätä yhtälöä dramaattisesti.

    Täällä pohjoisessa ei tehdä ensiharvennusta alle 40 vuotiaille metsille. Parhaissa 40 vuotiaissa kuvioissani on puuta noin 160 m3 per ha, josta alaharvennus antaisi tuloa kait jotain 1500€ per ha. Yläharvennus houkuttaa, kun oletan sen antavan muutaman vuoden kuluttua jopa tuplat. Mutta sitten olen harsija…:-)

    Niin, yksi asia mitä olen nähnyt aika vähän kommentoitavan liittyen kannattavuuslaskelmiin, nimittäin valtion maksamat tuet. Raivaamisesta voi kai saada kaksi kertaa noin 250 € per ha. Tällä on tietysti merkittävä vaikutus kokonaislaskelmaan, kun nämä tulot tulevat kierron alkupäässä. Tai ainakin siten, että käytännössä taimikonhoito ei juurikaan maksa metsänomistajalle. Itseäni nämä tuet eivät koske, joten en niitä huomioi.

    mehtäukko 28.6.2024, 06:39

    Aktiivi metsätila peilattuna ihmiselämän lyhyyteen ei voi mitenkään jättää uudisaloja mahoiksi. Puustoisten metsien itserakas keinottelija elättää päänsä poimimalla vain rusinat pullasta, ”seuraava”saa tähteet. Mitä se sellainen toiminta on?

    Tolopainen 28.6.2024, 06:55

    Sehän on loistava tilanne jos pohjoisessa on 40v metsälössä 140m3/ puuta. Saattaa olla, mutta enimmäkseen ei ole lähelläkään tuota määrää. Hyvä kun päätehakkuussa on tuo puumäärä.

Esillä 10 vastausta, 11,421 - 11,430 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 142 1 143 1 144 … 1 261 1 262 1 263