Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 6 tuntia sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,401 - 11,410 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Muutamat aukontamppaajat kertoi  omasta jk metsästään varmana tietona  kasvua sitten ne  ovat haihtuneet mutta on kuviteltuja esityksiä.  Siitä ei he kerro     miten  jatkuvaan myyntiin puut kasvaa.   Innostus  ala-arvoiseen  arvosteluun  on niin  vahvaa  enkä siksi , eikä ole tarve esittää omaani tai toisten  näytteeksi  sopivia  kohteita,  ette  ole  sen vertaista porukkaa.  Muutamat ovat  myyneet nahkansa  koneineen  firmoille ja  plantaasin hoito peittää kaiken muun osaamisen.  Herrat saavat tuntea itsensä vaikka kuinka tärkeiksi  jolle  olisi muka kunnia-asia  näyttää jotain.   Käykää  aukkoistanne edelleen odottamassa 30 -50 vuoden ihmettä.  Siitä ” kolme rosvoa” kiitää  ja työ tyhmästä pitää!

    Tolopainen

    Alkaa olla miehestä puhti pois. Ota rennosti ja ulkoile, kun säät suosii.

    Puuki

    Perkon katkeruus kolmea isoa kohtaan on niin vahvaa, että unohtuu miten tasaikäinen kasvatus on mo:en kannalta yleensä paras menetelmä . Varastihan ne puuta sopimalla hinnat keskenään kartelliaikaan mutta se ei tee kasvatusmenetelmästä niiden menetelmää.

    Nyt jk-firmat kusettaa tietämättömiä mo:a omilla valheillaan jotka on puettu tieteellisyyden kaapuun (Tahvosen laskelmat).

    Ammatti Raivooja

    Kyllähän suunnitelmallinen 2-vaihekasvatus hakkaa mennen tullen kannattavuudessa ja kasvussa JK:n. Kevyt ojitusmätästys luo mahdollisuuden kuusisukupolven synnylle ja entisen metsän ojanlaidat säästää uudistuskuluissa. Jokainen tervejärkinen tietää, että paras metsän kasvu saadaan ojanlaidalla ja aliskuusien lannoittamisella pidetään ne kunnossa. Miksi kukaan hylkäisi ojanlaitojen, lannoitteiden ja jalostettujettujen taimien tuomasta kasvusta, luopuisi kolmesta rosvosta ja alkaisi kasvattaa varjossa ja heinikössä viihtyvää pihlaja-aliskasvustoa energialaitokselle? Ei kannata hakataan plusmalleihin poimintahakkuisiin ja pienaukkoihin ilman ojia, vaan peitteisyys kannattaa pitää suorilla viivoilla suuniänitelmallisena.

    A.Jalkanen

    En ole turvemaa-asiantuntija, mutta eikö luontaista kuusta tule ojien varsiin samalla lailla jk:ssa ja jaksollisessa, kunhan kuivatus on riittävä. Se voi olla riittävä ilman ojien kunnostamistakin, kunhan haihduttavaa puustoa on tarpeeksi. Koivu ja kuusi haihduttavat muistaakseni enemmän per puu kuin mänty. Hyvin tapauskohtaista ja Pohjois-Suomessa harvemmin onnistuvaa. Turvemaiden avohakkuu ja raju kuivatus ovat vastatuulessa, joten kannattaa pitää muutkin (kustannuksia säästävät) vaihtoehdot mielessä.

    Ammatti Raivooja

    Eihän JK:ssa ole ojia kun se oli se vippaskonsti mihin ei pidä sortua. Siellä ei missään nimessä tule tehdä ojanvarsia missä puut kasvavat poikkeuksellisen hyvin ja ovat turvassa hakkuilta. Kyllä se vaatii sen avohakkuun jossain vaiheessa, että päästään tekemään ojitusmätästys. Vesiähän ei tarvitse johtaa vesistöihin. Pelkkä ojanpenkka riittää kasvupaikan parannukseksi. Meillähän on myös aurattu istutuskuusille, eihän aurausurat sille vettä kuljeta mutta juuret saavat happea ja lämpöä. Kasvuhan niissä on valtavaa.

    Scientist

    Kyllä oli Perkolta niin korkeatasoista että hirvittää.

    Itse asiaan. Metsiä voidaan hoitaa ja kasvattaa monella tavoin. Tai sitten olla hoitamatta jolloin kasvu ei pienene mutta tukkipuuta tulee  vähemmän. Täällä Latviassa metsät ovat pääosin hybäkasvuisia männiköitä. Vallitseva menetelmä tienvarsihavaintojen perusteella on pienakkohakkuu ja aukean jättäminen luonnonhoidettavaksi. Raivaussahan ja harvennusten jälkiä on vähän. Ei siis mitään varsinaista jk menetelmää, mutta pienempiä aukkoja kun meillä. Pusikoita paljon aukoissa.

    Visakallo

    Jovain: ”Tuskin Visalle kukaan tulee tarjoamaan palveluksiaan. Visan kannattaa lopettaa joutavat puheet ja ottaa haaste vastaan.”

    Jovainin kirjoitukset ovat yleensäkin hieman vaikeaselkoisia, mutta tuota itseäni koskevaa en ymmärtänyt lainkaan. Enhän minä ole keneltäkään jk-palveluita pyytänyt, vaan haluaisin vain nähdä aidon, toiminnassa olevan  jk-metsätilan. Mikä haaste minun pitäisi ottaa vastaan?

    Puuki

    Ehkä Jovain siinä luulee olevansa Visa ja puhuu itselleen ? Muutenhan tuota ei voi käsittää.

    A.Jalkanen

    Aivan AR. Mutta: jikoota sovitellaan nyt alueille, jotka on aikoinaan onnistuneesti ojitettu, eli ojat ovat olemassa, ja nyt pitäisi päättää  miten noita alueita jatkossa käsitellään.

Esillä 10 vastausta, 11,401 - 11,410 (kaikkiaan 12,621)