Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,381 - 11,390 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Petkeles

    Voinemme olla yhtä mieltä

    Visakallo

    Kyllä vain Petkeles! Metsätalouteenkin pätee se menestyvän liiketoiminnan perussääntö, eli ” Keep it simple!”

    mehtäukko

    No tulihan se Jovainilta tohelon tunnustus. Kirjoitelmien perusteella ei ihmekään.

    Tolopainen

    Mistä tässä nyt on tarkoitus keskustella. Ei enää oikein selvene. Ilmeisen monimutkaista tuo jk on. Kun ei tiedä, että onko siinä tarkoitus kasvattaa puuta myyntiin vai lintujen pesäpuiksi.

    mehtäukko

    ”…on se koettu ja niin myös Mhy sopimusurakoinnin taholta…”

    Tämä on tätä. Tohelo kun on kammettu tutkistelemaan tallin takusiaan. Yhdellä aikaa kehua retosti kuinka kaikki on mahdollista.

    Timppa

    Meidän metsissä sama motoyrittäjä tekee työtä sekä sahalle että kartonkitehtaalle.  Ollaan varmastikin Visan kanssa samanlaisia.  Siis nykytilaan tyytyväisiä.

    Puuki

    Jos ja kun ei ole aikaa hankintahakkuilla puljata tukkipuiden kanssa, pystykaupoissa jk-korjuukohde hinnoitellaan aina selvästi alle päätehakkuuhintojen.

    Siitä yksikköhinta erosta ja suuremmasta saannosta/ha koostuu se hintaero jota harsintahommilla on vaikea saada kiinnikurottua.  Jk ei kannata kuin huonolla kasvupaikalla jossa on valmiina puuston erirakenteisuus. Joillakin turvemailla ja ihan pohjoisessa.

    Timppa

    Tutkimusta on tehty Lukessa noin 20 vuotta, ja niistä tuloksista on Sauli Valkonen kertonut esitelmissään. 

    Metla on aloittanut jo 1980-luvulla, mitä Luke nyt jatkaa.   Maasto oli erittäin hyvä taimettumaan, mutta keskikasvu vain 4-5 m3/ha/v.

    Lähde sai potkut Metlasta, koska manipuloi tutkimuksia.

    Kuuntelin kuinka Norokorpi ylisti opeillaan tehtyä jatkuvan kasvatuksen hakkuuta.  Yleensä ei ollut tullut uusia taimia.  Poikkeus oli harvaan suojuspuuasentoon hakattu metsä, jossa kasvoi kuusentaimia.  Ongelma oli suojuspuiden harsuuntuminen, mikä saattoi enteillä niiden kuolemaa.

    On siis tutkimuksia ja ”tutkimuksia”.

    Jovain

    Onhan Suomalaisesta metsänhoidosta näyttöä. Vanhimmasta päästä Lähteen jk tutkimus jatkuvasta kasvatuksesta. Siitä tiedeyhteisössä äänestettiin ja tulos oli tutkimus lakkautetaan. On edelleen vahingoksi Suomalaiselle metsänhoidolle. 50 vuotta sulkuaikaa ja nyt avataan, josta käsitykset tuntuvat olevan hyvin sekavat.

    A.Jalkanen

    Ehkä potkut ei ole oikea termi… joku voi muistaa tarkemmin tai voi tarkistaa Kärkkäisen muistelmista miten tilanne kehittyi. Itse hahmotan sen niin että Metlan metsänhoidon osasto lakkautettiin ainakin osittain tämän kärhämän johdosta. Voin kyllä olla hakoteillä kun en ollut tapahtumien aikaan Metlassa töissä vaan vasta 1990-luvun lopulla.

Esillä 10 vastausta, 11,381 - 11,390 (kaikkiaan 12,621)