Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,371 - 11,380 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Metsuri motokuski

    Mielenkiintoinen juttu oli viimeisessä metsälehdessä jossa sivuttiin tätä jk kasvatusta. Viime vuosina on vasta koealat perustettu. Ensimmäisiä tuloksia aletaan saamaan lähi vuosina ja enemmänkin 10 vuoden päästä joiltakin osin vielä myöhemminkin.

    Onko perusteita kirjoittaa oikein vielä mitään faktaa kun virallista tietoa ei ole edes olemassa ?

    A.Jalkanen

    Hyvä kysymys Mm. Käytännön kokemusta on kyllä kovin vähän, varsinaisesti vasta kymmenen vuotta, joka on metsänkasvatuksessa lyhyt aika. Tutkimusta on tehty Lukessa noin 20 vuotta, ja niistä tuloksista on Sauli Valkonen kertonut esitelmissään. Metsähallituksella on meneillään laaja jk-tutkimus kahdella 5000 hehtaarin havaintoalueella yhdessä Luken, Itä-Suomen yliopiston ja Metsätehon kanssa. Luke tutkii lisäksi suometsiä mikä tuleekin tarpeeseen. Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle oli perustettu jk-koealoja.

    Aiemmasta tutkimuksesta osa sopii sellaisenaan myös jk-metsiin. Esimerkiksi puulajien uudistumisbiologia ja metsätuhoalttius tunnetaan melko hyvin.

    Perko muistutti että on muutakin jk-tutkimusta eli Lähteen, Laihon, Norokorven, Pukkalan ja Saksan ym. tutkimukset. Lisäksi Tahvosen raportista Luontopaneelille löytyy melko kattava lista tutkimuksista.

    https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/metsatalous/metsanhoito/jatkuvan-kasvatuksen-havaintoalueet/

    Timppa

    Karuimmilla männyn kasvupaikoilla saattaa jatkuva poimintahakkuu olla vaihtoehto siemenpuuhakkuulle. Nehän ovat luonnostaan valoisia, harvoja ja ohutkunttaisia, joten luontainen uudistuminen voi onnistua.

    Meillä on kuivia kankaita.  Ei ole mitään vihjeitä, että voisivat kunnolla uudistua luontaisesti.  Mänty uudistuu joko metsäpalon jälkeen tai sitten myrskyn jälkeen, kun puita kaatuu.  Kuivilla kankailla kasvaa usein kanervaa, joka estää tehokkaasti puiden taimettumisen

    Ripelle ja muillekin sanoisin, että varoo niitä karuhkojen maiden alikasvuskuusia.   Kasvavat ensiksi, mutta sitten kasvu loppuu.  Ei synny koskaan tukkeja.

    Esim kun minulla on kaksi vierekkäistä 8cm paksua koivua, pitäisi näistä toinen kaataa maahan. Kysymys kuuluu, miksi?

    Siksi, että koivun kasvu hiipuu koko sen loppuiäksi, jos sen latvus supistuu liikaa.  Koivu on tässä suhteessa tosi kranttu.

    Perko

    Puukin  kertoma pitkästä tuoton umpeen kuromisesta muuten kuin aukolla ontuu pahasti.    Aukon jälkeen seuraava tulonsaanti on tietymättömissä.  Jos osaa  laskea  auton bensan keskikulutuksen niin voitte kokeilla ajaen suurimmilla kulutuksilla   100 km  ja  yritätte saada  sen normaaliin seuraavalla 100 km:llä , olen varma tehtävä on mahdoton.   Biologiassa  ja metsän  tuoton ylläpidossa on se sama lainalisuus.  Pitämällä  tuottoa jatkuvasti päällä, niin taloudellinen  tuottavuus ei romahda.   Ainakaan aukoilla se ei parane.  Hinnoittelut  ja kaupankäynti on  hoidettava  eikä antautua narrattavaksi ja huijarit  saattaa saunan taa.   Nykyisillä  bonuksilla, tienvarsihinnoittelulla , pikkutukilla ja hakkuukyvyllä ja niitä riittää, niin  ei ole  perusteita juurikaan hinnanmäärityksessä.  Ovat kurssauksen nykyaikaista ”pinon  polkemista”.

     

    Kasvu; taimia tulee  lähes joka vuosi ja pituusvertaillussa aukot/ istutus jää jälkeen vuosikymmeniä  kun oikeassa  jk  metsässä on ennakoitu kaikenkokoisia puita 2m  – 18  ja 24 m  metrin pitempiä puita silloin kun siitä hakataan puita.  Timpan aukkokokeilut  jk  metsäksi  ja Puukin  kuroma paljaaksi hakkuu ovat  hölmöläisten yrityksiä joista myöhemmät hauskat sadut syntyy!

    Tienvarsi hintaa poljetaan  verrattuna  pystymyyntiin  on jo kartellia.  Nuo ” kolme rosvoa”  (koneitten rahoitusvakuuksilla ) ovat kaapanneet hakkuupalvelut ja yrittäjät hallintaansa eikä ole sallittua  toimia ”aisanyli”  suoraan metsäomistajille on jopa kiellettyä. Asia on varmistettu mafian keskinäisellä sopimuksella  ja alemmalla hankintahinnalla.     Voisitko Puuki   miten  kuroa   huijauksen pois ?

    PS.  A  J ,   Unohti   T. Pukkalan varsin perusteelliset  viimeisimmät julkaisut.

    mehtäukko

    ”…Nuo ” kolme rosvoa”  (koneitten rahoitusvakuuksilla ) ovat kaapanneet hakkuupalvelut ja yrittäjät hallintaansa eikä ole sallittua  toimia ”aisanyli”  suoraan metsäomistajille on jopa kiellettyä…”- on taas täyttä sontaa.

    Metsuri motokuski

    Se on täyttää sontaa noin kuin mehtäukko kirjoitti.  Hankintapuita otetaan edelleen. Ainoa ongelma on että toimettomia koneita on vähän kun kaikki ovat sopimuksilla kiinni. Kenelläkään ei ole varaa seisottaa koneita tallin takana varalta. Tänäkin vuonna hommasin paljon hankinta puuta yhtiöille. Eikä ongelmia ollut. Sama voi sanoa jk hakkuista. Kun metsänomistaja sitä haluaa niin sitä saa.

    Jovain

    Hyvä Metsuri motokuski, on se koettu ja niin myös Mhy sopimusurakoinnin taholta.

    Visakallo

    Miksiköhän joillakin on taipumus hoitaa metsiään niin, että yleensäkin tulee tuommoisia ongelmia? Minun on tunnustettava, etten ole yli 40 vuoteen onnistunut niitä ongelmia vielä hankkimaan.

    Perko

    Lopettanut jo; ” Mhy sopimusurakoinnin taholta urakoitsija kertoi, ettei ole lupaa ulkopuolisille.”    M mopokusin ; ”kaikki ovat sopimuksilla kiinni.”.. Notta  semmoista lannoitusta!

    Hinnanerohan siinä sen kartellin tekee, en eppäile  motonkuljettajia, ovat niin tohkeissaan kun  saavat  ringissä  ABC:llä kaffia ”firman takeissa”, että  ukot vielä hoitolaitoksesta  sättii metsäomistajaa  joka on homman alunalkajaan tilannut ja maksanut.

    Joku on niinkin tyhmä ettei näe  hinnalla kurssausta  ongelmana.   Autuaita ovat puupäät,  he pysyvät vedenpinnalla. Se on vanha viidakon sanonta.

    Visakallo

    Onko se Perko minun kohdallani sitten niin kuin kirjassa sanotaan, että ”Autuaita ovat yksinkertaiset, sillä he perivät maan!”

Esillä 10 vastausta, 11,371 - 11,380 (kaikkiaan 12,621)