En tunne  päästösysteemiä enkä noita laitoksia. Tuttuni on Nesteellä, joskus kertoo  miten prosessi toimii ja  hiilivetyketjuja pilkotaan ja liitellään. Monta kertaa siitä päältä olen laitosta katsellut , ja siellä näyttää  aika sekavalle  putkistojen ja pyttyjen helvetille.  Rautaruukista  en tiijä mittää. Taisivat olla UKK  himon  ja ystävyyden  vahvistuksia molemmat.    Suomella  niitä omia öljypumppuja ei montaa ole  niin ostetun varassa  on tislaus.   Jonain hätävarana  onhan sille perusteita.

Metsä-laporatorissani  on  Astan ja Veeran  runtelemia kohtia ja on naapureillakin  joita aion  tutkiskella miten  nuo  umpeutuneet erilaisilla harvuuksilla  toimii.   Kävin yhtä eilen katsomassa niin  siinä on  mahdollista  tuottoa jatkaa, eikä  myyntiaika venyisi  yli 15 vuoden juurikaan ja samalla 7-9 m3 kasvu säilyisi  jatkuvana.   Semmoiset  virsut meinasin tehhä. On sitten seuraavalle  vahvaa puuta myydä.

Hyvä kun on ” asiantutijat” heti auttamassa. Kuin Uuno Turhapuro  myös varmisti asian:  ”  mutta ajoi silti Turenkissa ojaan”

Perustelu, että  kaikkialla  tulee tapahtumaan kuin  Konnevedellä ,  Joutsenossa 1972   , Immolan kankaalla ja 2010  Veera riehui yli maan.

— ” Ensi kertaa ihmiskunnan historiassa muutos on niin nopeaa, että sen minkä nuorena oppii, se vanhana estää onnistumista.”   Tero J. Kauppinen

Olisiko  vielä muita vaihtoehtoja ?     Kenellä on oma  toteutus  onnistuneesta aukosta joka on jäänyt tuotto päälle niin sehän olisi mainio.

Huomasitko Scientist, että siinä Via Baltian varrella on valtion  suojeltuja kohtia,  onko niistä myös putsattu?

Virolainen haapa ja tervaleppähän hallitsee saunamateriaalimarkkinoita, laude- ja paneelipuut on kaikki Virosta. Varmaan se voi olla ihan kannattavaakin antaa vaan olla jos harventamatta saadaan max määrä ja tiheässä karsiutuvat. Tervaleppähän vaatii jonkun trimmaamista heti jos sitä istuttaa. Erikoiskaupassa tervaleppätuppilankku maksaa kuitenkin 1800e/m3. Ihmettelenkin ehkä vähän ihmisten intoa tammikokeiluihin kun tervaleppä kasvaisi hyvin ja tuhoeläimettömästi myös meillä.

Tervalepän taimia on myös helppo kasvattaa itse. Siemenet ei maksa koivun siementen tapaan juuri mitään ja kasvavat nopeasti ja itävät hyvin. Uskaltaisi jopa ehkä kokeilla suoraan isoon  mättääsen kylvöä. Minä kasvatin taimet ja istutin niitä koivujen sekaan, pitää katsoa mitä niistä tulee, niiden karsiminen on kyllä jääny ajan puutteesta.

PS kyllähän se kuusi kasvaa hyvin luontaisesti leppien alla puolivarjossa ja sitten 30-40 vuotta kun lepät lahoaa, ottavat tilan.