Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,621 vastausta, 128 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 17 tuntia sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,331 - 11,340 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Perkolainen tyyli vain pilasi jk:n teoreettistakaan toimivuutta. Joovainin vielä sekavampi tussahtelu pöheikön eri puolilla on pelkkää sirkusta.

    Tolopainen

    Perkon ja Jovainin jk harrastelua ei tietenkään kukaan halua estää missään tapauksessa, sehän on aivan sama miten metsäänsä hoitaa. Mutta turha alkaa ilmakuvista metsiä kuutioimaan, kun se ei onnistu aasiantuntijoiltakaan. Arvioissa tulee yli 50 kiinnon eroja/ha.

    A.Jalkanen

    Paikkatietoikkunassa saa näkyviin puuston summittaiset arviot kun valitsee valikosta sopivat muuttujat. Kehitysluokan saa ilmakuvista melko luotettavasti.

    Tolopainen

    Vertaapa suuryhtiden tarjoamia, sovelluksia puustomäärissä ja puuniässä on isot erot, mistä johtuu.

    A.Jalkanen

    Ei puuston ikää voi kaukokartoituksella saada kuin summittaisesti. Puuston määrään laserkeilaus eli metsaan-palvelu on hyvä koska se pitää tiedot pääosin ajan tasalla. Siihen nähden heitot määrissä ovat ehkä anteeksi annettavia.

    Puulajien tunnistus olisi hyvä saada kohdilleen. Luulisi että mänty voidaan erottaa lehtipuista esim. heijastuvan valon laadusta ja kuusi latvuksen muodosta. Tai lennättämällä dronea ja tunnistamalla puulajit sen ottamista kuvista.

    Perko

    Kuvatunnistus  osaa erotella  männyt  kuusesta ja muutkin puut varmemmin  kuin moni  tunnistaa lehdistä  kasvit. Mittaukset ovat  laserilla  tarkat ja tuloksiin saisi  jo millin osiakin mutta kun kasvut tahtoo heitellä niin  ja  rahapuutteessa metsät aukoutuvat ovat tuumat ja merit riittävät.  Askelmitalla  käy tamppaamassa. Lopuksihan kuitenkin rahoista on kyse.    Noista Googlen  tienvarsikuvista   saa riittävän tarkat tiedon puustosta ja pohjapinta-alat  vieraistakin kohteista.   Laskee  lisäksi vuosikasvun  ja tulos on riittävä, ei kun ostamaan!

    Asiantuntija  Tolopaiseen  laskutaidosta on silloin kyse jos  hänen tulokset viskaa upotusmittauksista.   Nuo nykyiset algoritmi-ohjelmat   osaa  laskea  puun sisällön näkevätpä sen mistä kulmasta hyvänsä ja vaikka se kasvaisi kuun takana.

    Perko

    Seuraavaksi on  pohdinnassa muutama umpeen kasvatetun  kuusikon muutosohjelma jk tuottoon, ettei sitä  30 vuotista   talvea  tulisi .  Rahatonta kaamosta on mahdollista  lyhentää reilusti kun oikein ennakoi tilanteen.  Juttu pitää simuloida ja etsiä siihen valmiita  havaintokohtia  joiden tiedoilla senkin menettelyn voi varmentaa.   Varsin monen otaksun   pohtivan samaa.

    Puuki

    Moni varmaan miettii mikä on tuloero päätehakkuu vs. harsinta ennen kuin päättää kasvatustavan.  Päätehakkuussa jää uudistuskulujen jälkeen monta tonnia /ha enemmän käyttörahaa kantorahatulosta.  Sitä tuloeroa saa pitkään yrittää kuroa umpeen harsintatuloilla eikä se yleensä onnistukaan.

    Visakallo

    Perko: ”Seuraavaksi on  pohdinnassa muutama umpeen kasvatetun  kuusikon muutosohjelma jk tuottoon, ettei sitä  30 vuotista   talvea  tulisi.” 

    En toivota hankkeelle onnea, koska se ei riitä. Onnistumiseen tarvittaisiin suoranainen ihme.

    Tolopainen

    Perko toisaalta luottaa rajattomasti nyky tekniikkaan. Mutta haluaa palata tuohivirsujen käyttöön ja harsintahakkuisiin. Kaikenlaista tämä nykypropakanda teettää, kun päästöjä ei haluta vähentää sulkemalla täysin turhia isoja päästölähteitä kuten Rautaruukin terästehdas ja Nesteen öljynjalostamo. Molemmat ovat Neuvosto kaupan jäänteitä.

Esillä 10 vastausta, 11,331 - 11,340 (kaikkiaan 12,621)