Eikös ne vatut kasva havujen typellä hurjana, samoinkuin horsmat ja rönsykasveina tekevät sen paremmin kun muut kun saavat rönsyt parin metrin päähän maan sisällä. Tai ei ihan avaudu miksi apinoiden typpi jotenkin auttaisi vattujen hillitsemisessä. Paras tapa hillitä vattua on myydä havut, ainii paitsi eihän sellasta ollut JK:ssa. Vattu ja horsma ovat kasveja mitkä oikeen riehaantuu typestä.

90-luvulla tehtiin uudistusta niin kun havuja ei kerätty ojitusmätästyksestä heiteltiin paakut havujen päälle, sit siihen kasvo älytön vatukko, mut onneksi ne paukut otti myös koivua, koivut syrjäytti vatut, ne reikäperattiin vesurilla ja kerran raivattiin. Istutus kun tehtiin syksyllä niin ne kuivanu ja painuivat talvella.

Vallan tuntematon tapa anteeksi  pyydellä.   On viidakon laki kuin Fantom sarjakuvassa.   Haiskahtaa, jotta jotain pientä ongelmaa on  edelleen  aukkojen virittelyssä  saada ne oikein  huippu iskuun ja  vaatii vähäistä askarettakin.  Helpottanut  kun on jo parikymmentä vuotta  viimeisestä  myrskyn aukoista.   Esimerkillisessä   Visan kohteessa 11 vuotisessa ei ollut  vielä mitään mutta 20 kohalla  jo   isäntä reilusti harventaa.

–Yli 10 % tuottavuus  jk metsästä ei vaadi  yhteismetsiin liittymistä,  sitä voi toteuttaa aivan omilla entisillä hakamaillakin.

”Esimerkillisessä   Visan kohteessa 11 vuotisessa ei ollut  vielä mitään mutta 20 kohalla  jo   isäntä reilusti harventaa.”

Taas tuli Perkolta täyttä valetta. Ei ole Perko ainakaan minun metsiäni katsonut.

Perko kertoo varsin seikkaperäisesti ,mitä jk-finaalin jälkeen seuraa. Ei sieltä harveikkoon tehdyn aukon heinikossa mikään tahdo menestyä. Jaksottaisen uudistusaloilta puolestaan korjataan jo kaksikymppisenä satoa. Toista neikymppisenä ja viisvitosena laitetaan loput rahoiksi ja uutta kierrosta alulle.

Täällä on ihmetelty väitteitä ,että ennen 40 vuotta aukon uudistamisesta ei mukamas ole saatu aikaiseksi edes kunnon taimikkoa. Tämä”tieto” on peräisin venäläisistä oppikirjoista. Valitettavasti tuo tieto perustuu siihen ,että metsät jätetään itänaapurissa kokonaan uudistamatta. Uudistuminen tapahtuu kunnolla vasta vuosia paikalle osuneen metsäpalon jälkeen. Tätä sitten yritetään väenvängälä lukea jaksottaisen menetelmän ominaisuudeksi.

Kun aikoinaan jk:ta harrastin, vanha jk-konkari opasti juuri siitä, ettei missään nimessä pidä hakata liian harvaksi. Ongelmat tulivatkin siinä vaiheessa, kun tuli tuulenkaatoja, ja puita kuoli pystyyn. Tämän jälkeen heinä ja vesaikko valtasi maapohjan.