Perkolta mielenkiintoiset ja paljon puhuvat käppyrät.

Kuten olen moneen kertaan todennut, en laakka ihmettelemästä tätä jk panikointia. Aivan perusteltu vaihtoehto, jossa niin katsotaan perustelluksi, syystä tai toisesta.

Sekin on totta, mitä Tahvonen esityksessään keroo, että jos korko on korkea, niin aina käy niin, että jk on taloudellisestikin parempi. Hussenkin kertoma tuolla edellä, ei pahoin mene metsää.

Kaikki me kaiketi tiedämme, että panostamisella ja ahkeralla metsänhoidolla voidaan lisätä ja laadullisesti parantaa puuntuotantoa, mutta kun tuotannon määrä ei ole koko totuus kannattavuudestakaan millään alalla, ei myöskään puuntuotannossa.

Metsäekonomian perusteet olisi sikäli hyvä tuntea, että olisi joku käsitys siitä, mitkä tekijät ja miten ne kannattavuuteen vaikuttavat. Täälläkin olisi varsin helppo tehdä analyysi kirjoittajien metsäekonomian osaamisesta. Ne, jotka asia ymmärtävät, väittävät laskennan pohjalla olevan biologian vääräksi. Jotkut yrittävät väittää, että laskenta on turhaa, kun emme voi heidän mielestään riittävän tarkasti tietää tulevaisuutta. Se tarkoittaisi, että kaikki investointilaskenta olisi turhaa, joka sekin on käsittämätön väite. Joku on laskentaperusteista perillä, mutta jostaki syystä ymmärtää, että raha investointii tulee jostakin menneisyydestä, eikä sitä tarvitse kattaa tulevaisuuden tuloilla – todella kummallista. Sitten on iso joukko (ellei valtaosa), joilla ei ole alkeellistakaan  käsitystä metsäekonomiasta.

Hyvää kesää kuitenkin kaikille.

Vois kuvitella, että jos on satoja hehtaareja kylväny niin kylillä puhutaan varmaan jo tamppauslegendasta?

Metsäekonomia käsitykset metsän uudistumisesta eivät saa tukea metsäammattilaisilta, niin turhautuminen on varmasti molemminpuolinen. Sitä satunnaisuutta ei voi laskea mikä siihen liittyy. Niinkuin Pukkala kirjoittaa, että nyt on aloitettu kokeilut JK:sta ja nähtäväksi jää tapahtuuko asiat niin kuin niitä on väitetty. Nyt on tullut täydennysistukset ja ennakkoraivaukset, taimikonjalostukset, siellähän se tarina muuttuu kokoajan ja pitäisikö ajatella,  että edelliset laskelmat heitetään sitten roskiin kun kokoajan tuleekin uusia muuttujia. Tuottovaatimus on tosin niin ohutta yläpilveä, että sitä ei tarvitse onneksi koskaan muuttaa.

Jos JK konsultilta monta kertaa pitääkö boorilannoittaa boorinpuutteesta kärsivät aliskasvos kuuset, joista tulee tulevia tukkipuita tai harvenneetusta kuusikosta pienimmät kuuset, että olisi mitään mahdollisuuksia saada yläharvennusta aikaiseksi ja saat vastaukseksi, että en puutu lannoituksiin. Arvometsässä suhtaudutaan kielteisesti lannoituksiin. Niin mitä järkeä olisi laskea yhtään mitään ennenkuin biologiassa päästään yhteisymmärrykseen. Tavallinen järkevä ihminen sanoo heti, että tottakai lannoitat.

Minlälaista analyysiä sinä tarvitset boorinpuutos kuusista, eikö pelkkä katsominen riitä? En minä sitä sen takia kysy, että apua tarviisin vaan määrittämään sen, kuka on terve järkinen ja pitää arvometsän lannoitwkielteisyyttä typeränä. Ja hyvä paljastit sen ohjelmankin luotettavuuden kun arvometsän sivuilla lukee ”olen analysoinut ohjelmalla 2500 tilaa..” ohjelmalla niin tiedetään mikä todellisuusarvo tällä sun ohjelmalla on.

Harkitse  ja hallitse  raivooja itsesi!   saattaa pamahtaa penalty    ja    editoija tarjoaa selibaattia.   Mie en ole  Timo Pukkala   enkä siksi koskaan muutu.   T.  Pukkalan  hieno-oivallus tutkimus aineistoksi   hakea  valmista dataa eikä voi kukaan väittää manipuloiduksi.  Olikohan  2500 hehtaaria.

Arkapaikka kysyä  propsipuita , no olkoot.    Muistan  hammashoidon  kirjoittamastani  radusta, että Boori on kasveissa esiintyvä hivenaine. Se ehkäisee kalsiumin hävikkiä kehossa.  Ei  liene syytä silti syödä  pelkkää Booria.  Jos sitä uupuu maaperästä niin hivenaineen  ( muutama g / ha ) voinee sekoitella kastelukannuun ja sillä ripotella metsään. Lannoituksen  moni palstalainen saa huomaamatta.

Nykyhetken tulot leimikosta on aiheellista ottaa huomioon eikä mennä laskentatekniseen höynäytykseen menneen puusukupolven tuloista johon jotkut näköjään vieläkin menee.  Pitää elää nykyhetkeä ja katsoa tulevaisuuteen eikä arpoa menneisyyttä.

Perkolle riittää, että yhdelle puulle on riittävästi booria. Yks puu hehtaarilla antaa parhaan %:aalisen tuloksen jk:ssa.