› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,241 - 11,250 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 124 1 125 1 126 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 20.6.2024, 07:39

    Jos metsässä on kuusi-, haapa-, pihlaja- tai hieskoivumatto niin yhtälailla se pitää ennakkoraivat Jatkuvassa kasvatuksessa. Käytäntö on osoittanut, että jatkuvan kasvatuksen ennakoraivausilla ovat kalliimpia hyötyyn nähden. Niissä raivataan vain haittaava puusto koska jokainen muu puu on potentiaali tukkipuu vaikka kaikki tiedämme, että sontaahan suurin osa siitä muusta on. Se hehtaarihinta on sama kuin kaikki pois koska ajallisesti siinä ei ole juurikaan eroa koska tuollaisessa on enemmän pyörimistä ja puskassa puskemista.

    Tästä on jo monta vuotta kun on tuullut kunnolla ja sillon kun tuulee kunnolla lehtiin tulee juttua ajoissa tehdyissä harvennuksi ja kun puulla on yhät leveät juuret kuin oksat, ovat alaharvennuksen jälkeen pystyssä ne, jotka ovat leveimmillään, ei ne yöäharvennetut.

    reservuaari-indeksi 20.6.2024, 07:48

    Mää luulin notta naakka kirjootteloo vissistä. No, oliis se siihen sopina.

    L

    Rane 20.6.2024, 07:54

    ”Mää luulin notta…”

    Se Visan kantokasaan törmäys vaikuttaa vieläkin?

    Jovain 20.6.2024, 07:54

    Aikoinaan määrämittaan harsintaa toteutettiin, esim. tyveltä kaikki yli 30-40 cm ylittävät rungot poistettiin. Metsän uusiutumisesta ei huolehdittu eikä vaadittu, sitä tehdään tänäkin päivänä. Poimistahakataan lakirajoille ja tehdään aukkoa, kuten pienaukot. Metsän uusiutumisvelvoitetta ei vaadita tälläkään hetkellä.

    Ammatti Raivooja 20.6.2024, 07:59

    Vai metrinen heinä esti uudistumisen mikä syntyy valoisaan metsänpohjaan? Ja sitten alettiin kääntää maata, että siemenet sai itää pienen hetken ilman heiniä. On mennyt jo niin pitkä aika siitä kun harsinta on tehty ja aikalaisia on jäljellä ei yhtään, niin kukaan ei oikein muistakkaan miksi on siirrytty maanmuokkauksiin.

    mehtäukko 20.6.2024, 08:04

    Aikoinaan ja aikoinaan oli ja tehtiin mitä tehtiin. Mitä hyödyttää Joovainin vatulointi tänä päivänä, sillä muutos palvelee huomista. Ja nyt kun MG korvaa menetyksiä, ja pakotettuna ilmasto-, ja ympäristöhömppään, tarjoaa jäsenilleen lievennystä:

    ”…Metsä Group Plus -mallin lisäbonus maksetaan 1.9.2024 alkaen rehevien turvemaiden hakkuissa silloin kun käytetään avohakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä eli pienaukko- tai poimintahakkuita.
    Metsä Group Plus -hoitomallin mukaisten turvemaiden peitteisten hakkuiden yhteydessä ei tehdä kunnostusojituksia ja vesistöjen suojavyöhykkeet ovat korkeimman käytössä olevan vaatimustason mukaisia. Ojitettuja reheviä turvemaita on Suomessa yli miljoona hehtaaria.”

    Perko 20.6.2024, 08:52

    Massapuun käräys  metsästä kaksinkertaistui  joka  12. vuosi, tuhosi  mo:n  tulot ja  70  vuodeksi koko  alan.    Sitä varten  keskusjohto  laati  selluntuotannon plantaasi- lait.    Sahapuitten  puolivalmisteet  vietiin sellukattilaan ,koko puhtaaksi kaltattuna .    Onko  A J    kuorinut  propsia?

    Ammatti Raivooja 20.6.2024, 09:01

    Hohhoijaa, suunnitelmallinen 2-vaihe kasvatus on niin paljon parempi kuin puulta toiselle ajelu tai pienaukkohakkuu. Tuollasilla soillakin se puun paras kasvu on siinä ojan penkalla. Ojista ei häihin välttämättä tarvitse sitä vettä johtaa järveen vaan se, että sieltä vaikka kunnostuskaivetaan patti penkalle riittää kuusille paremmaksi kasvupaikaksi ja kuusentaimettumiseen. Se, että ei olisi ojia ajeltaisiin sinne tänne kylmää ja märkää maata on vaan typerää.

    Ojitusmätästystä voidaan käyttää ihan sillekin et kaivetaan kevyt ojaa, että saadaan vain patteja kuuselle kun kääntömätästyksessä maa tasaantuu. Saadaan ojiin sopiva koivu-mäntymixi ja kuuset parhaaseen asemaan ilman mitään veden johtamisen tarkoitusta. Sama saadaan toisinkin päin kun tehdään koivu-kuusi 2-vaihe.

    mehtäukko 20.6.2024, 09:01

    Tämähän ei ole metsänomistajien syy ja ongelma, jos maailmanmarkkinat pyytää ja teollisuus toimittaa haluttua jalostetta.

    Mutta osapuolten ja kansantalouden pelastus on ollut se, että raaka-ainetta ja tavaraa vientiin on riittänyt.

    Jatkuvassa karvoituksessa olisi käytännössä loppunut kaikki.

    Visakallo 20.6.2024, 09:50

    Näillä meidän jk-julistajilla tuntuu olevan vähän sellainen käsitys, että metsänomistaja olisi maailman napa, jonka päätöksillä ratkaistaan myös maailman puumarkkinat. Toki tällainen maailmanjärjestys minullekin kelpaisi, mutta realismi tahtoo vähän tökkiä vastaan. Ilman metsäteollisuutta metsänomistaja olisi kovin heikoilla, kun polttopuumarkkina olisi koko ajan täysin tukossa.

Esillä 10 vastausta, 11,241 - 11,250 (kaikkiaan 12,621)
1 2 3 … 1 124 1 125 1 126 … 1 261 1 262 1 263