Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,201 - 11,210 (kaikkiaan 12,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Juuri näin. Ei Visakallo ole tehnyt suojuspuuhakkuuta vaan jk:ta. Mutta joskus metsä ennen hakkuuta voi näyttää samalta, ellei systemaattista alaharvennusta ole tehty. Siitä suojuspuuhakkuu johtaa tasarakenteiseen ja jk-poimintahakkuu erirakenteiseen suuntaan.

    Metsänkäyttöilmoituksella kannattaa olla tarkkana.

    Perko

    Aukossa ja heinikossa ja sen jälkeen parikymmentä vuotta kasvu on 0-2 mottia hehtaarilla, puut ovat 5-8 sentin vahvuisia  kuutioita hehtaarilla  20 -30  eikä niistä ole myyntiin laitettavaa. Äskettäin katsotussa metsässä tuota alaa on reilut 1/3 pintalasta. Se ja muut alat, kun summataan, kasvu jää viiden motin alle, kun suurin kasvuluku on alle kymmenen muutamalla hehtaarilla.  Pitäis osata laskea keskimääräinen  kasvu!

    Kokonaistuloksessa elinkaaren aikana semmoista elinkaarta ei ole, jossa jatkuva pysäytetään. Tulosta yritetään tehdään jatkuvalla petrauksella näistä tappiota tuottavista aukkojen umpeen kasvatetuista puustoista. Vie vuosia  saavuttaa  oikeat jk n toimivat olot metsään.

    Sontaa on jälleen levitetty jutussa, vie hyvämies metsääsi housusi haisemasta, äläkä tänne tuo!

    Muutamasta jk hakkuusta vero valtiolle on yli aukkohakkuun brutto tulon  , joten sillä perustein yhteiskuntakin häviää avohoitojen ja sen tukemisen suosimisella. Jotkut kehityksen pakkotoimet, esimerkiksi rokotus, se on tehtävä, voi olla sama metsän hävityksenkin kanssa.

    Jovain

    Metsänkäyttöilmoituksella poimintahakkuut ovat kasvatushakkuita ja suojuspuuhakkuut uudistuhakkuita. Jos kasvatustapoja alettaisiin yhdistämään, eli pyrittäisiin metsänhoidon eriyttämisestä eroon. Metsänkäyttöilmoituksen luokitus menisi siinä vaiheessa uusiksi.

    Ammatti Raivooja

    Tuosta 2006 istutetusta kuusikuviosta, mistä on useita kuvia lukijoiden kuvissa niin katoin tietoja eli 2020 on ollut 70m3 puuta siinä ja kasvu 8m3. Löytyy pari sivua taaksepäin.

    A.Jalkanen

    Saivartelen vielä vähän. Se hakkuu jossa suojuspuusto jätetään, ei ole vielä uudistushakkuu, vaan vasta se hakkuu jossa ylispuut poistetaan syntyneen taimikon päältä (ylispuuhakkuu). Eli jos taimia ei synny, voidaan jatkaa puiden edelleen kasvatusta tai tehdä avohakkuu.

    Visakallon korkeuksilla on jo päästy 10 m3:n keskikasvuun kiertoaikana.

    Vrt. siemenpuuhakkuu: se hakkuu jossa siemenpuut jätetään. Ylispuuhakkuu: se hakkuu jossa siemenpuut poistetaan.

    Nostokoukku

    Kannattavampaa. Ei varmasti kannata. Parempi tuotto, paljon huonompi tuotto. Todisteita, ei tarvitse todistaa mitään. Vuosikymmeniä kuluja, kuluja ei ole. Pelkkää raivausta, ei raivata. Tukkiprosentti, pelkkää kuitua. Terveempi puusto, eipäs kun juurikääpäinen. Pelkkää huuhaata, eipäs kuin nerokasta toimintaa. Jne, jne, jne. Jo yli tuhat sivua…..

    Jovain

    Suojuspuuhakkuu ei ole ylispuuhakkuu. Ylispuuhakkuu olisi hyvinkin toivottavaa ja perusteltua, kun metsään muodostuu kehityskelpoisia taimistoja ja nuorta metsää. Avataan tila metsän kasvulle, kysymys ei kuitenkaan ole ns. suositusten mukaisesta ylispuuhakuusta, pienaukosta, jonka taimettumista jäädään odottamaan ja jos mitään ei tapahdu, jatketaan sitten kasvatusta tai tehdään avohakkuu.

    A.Jalkanen

    Jovain hämärrät käsitteitä. Ehkä ns. eriyttäminen on sittenkin paras: jaksollisen mallin hakkuita ovat avohakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu, ylispuuhakkuu. Jatkuvan mallin hakkuita ovat poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut.

    Perko

    Sehän on  hyvä,  siellä on   jatkuvan kasvun metsää niissä on lähes laitanaan tauotta ylikymmenen.  Oli Hartolan maisemissa 11  vuotinen aukkokin jossa ei oo  mittää, no heinää tulloo  !    Aukosta  Timpan kertomukset  tekee yritykset  startista  hikiseksi kun moneen kertaan  jalostetaan oikeaa paikkaan sopivaa rotua joka suostuu siinä kasvamaan.

    Puunmyyntihakkuu  on  lähes  aina  jk metsästä.

    PS: Nostokoneen  juttuun  lisään tärkeimmän kolminkertainen  rahantulo. Toiseksi  rahhaa tulloo  nopeasti!    Se tahtoo  näiltä  solvaajilta  unohtua.  Jopa  sanovat ettei tarvitse rahaa kunhan  saa kantaa raivaussahaa pitkän kuuman kesän,  hangon kanssa  tampata aukoa.    Aukko kuluttaa! Aukosta ei tule myyntiä  omistajalleen  pitkään aikaan edes  Hartolasta. Eikä kasvua, ei mittää 11 vuoteen!   Semmoinen jalostus on se.

    Visakallo

    Kun kehitysluokkajakautuma (tietääkö Perko, mikä se on?) on kunnossa, satoa kypsyy jaksottaisella metsätilalla tasaiseen tahtiin. 40 vuoden ajan on tullut myytyä puuta 1-2 vuoden välein. Ainoastaan 90-luvun laman aikaan oli pidempi myyntitauko, eli lähes neljä vuotta.

Esillä 10 vastausta, 11,201 - 11,210 (kaikkiaan 12,621)